Françoise Fontainelle akne oli vain kaukainen nuoruudenmuisto. Siinä ne kuitenkin olivat pariisilaisnaisen otsalla, suorassa rivissä selvät pienet punaiset näppylät, joista hänen ystävänsä huomautti shoppailupäivän päätteeksi.
Se on varmaankin juuri ostamistani vaatteista johtuva allerginen reaktio, hän mietti. Varmuuden vuoksi Françoise kuitenkin soitti kotiin päästyään häntä pitkään hoitaneelle lääkärille ja kertoi tälle oireistaan.
”Uskon tietäväni, mikä sinua vaivaa”, lääkäri sanoi hänelle. ”Ei ole mitään syytä paniikkiin. Avustajani tuo sinulle viruslääkettä, jota sinun tulisi ottaa heti, ja mene käymään silmälääkärillä mahdollisimman pian.”
Seuraavana aamuna Fontaine istui lääkärin vastaanotolla ja järkyttyi kuullessaan, että hänellä on herpes zoster eli vyöruusu.
”Tauti puhkeaa kun vesirokkoa aiheuttava varicella zoster -virus aktivoituu uudelleen”, lääkäri selitti. ”Olet sairastanut vesirokon lapsena, eikö niin?”
Niin hän olikin, mutta sitä hän ei tiennyt, että rokon aiheuttanut virus oli siitä lähtien uinunut hänen selkäytimensä hermopäätteissä odottaen että pääsisi iskemään jälleen immuunijärjestelmän herpaantuessa.
Vaikka ihottuma ja rakkulat yleensä häviävät ajan myötä, joillain potilailla postherpeettiseksi neuralgiaksi kutsutun hermovaurion aiheuttama kihelmöinti ja polttelu voivat jäädä pysyviksi vaivoiksi.
Kuusi vuotta myöhemmin nyt 86-vuotias Fontaine toteaa: ”Olin onnekas. Taudin puhkeaminen ei vaikuttanut näkööni. Minulla on kuitenkin edelleen kipuja, vaikka olen kokeillut kaikkia keinoja. Siinä mielessä en kai ole niin onnekas.”
Useimmiten vyöruusu rauhoittuu parissa viikossa, mutta osalla sairastuneista, kuten esimerkiksi syöpähoitoa saavilla potilailla, on suurentunut riski sairastua hengenvaarallisiin lisätauteihin.
Joulukuussa 2015 julkaistun tutkimuksen mukaan vaikea vyöruusu voi nostaa aivohalvauksen ja sydänkohtauksen riskiä – ja johtaa kuolemaan.
Tohtori Caroline Minassian ja hänen kollegansa englantilaisesta London School of Hygiene and Tropical Medicine -tutkimuslaitoksesta tutkivat yli 67 000 amerikkalaisen potilastietoja, jotka sairastavat vyöruusua ja joilla oli todettu aivohalvaus tai sydänkohtaus viimeisen vuoden sisällä.
”Huomasimme, että iskeemisen aivohalvauksen riski kasvoi 2,4-kertaisesti ja sydänkohtauksen 1,7-kertaisesti”, tutkijat raportoivat Public Library of Science Journal -lehdessä. ”Riskin havaittiin olevan erityisen suuri ensimmäisellä viikolla vyöruusun puhkeamisesta.”
Tutkijat arvelivat sen voivan johtua kahdesta syystä: virus saattaa aiheuttaa valtimoihin kerääntyneen rasvan irtoamisen tai kivun aiheuttama stressi voi nostaa verenpainetta, jolloin molemmissa tapauksissa seurauksena on aivohalvaus tai sydänkohtaus.
Samaten joulukuussa 2015 julkaistussa amerikkalaisen Minnesotan Mayo-klinikan vyöruusututkimuksessa huomattiin, että astmaa sairastavilla oli 70 prosenttia suurempi riski sairastua vyöruusuun verrattuna niihin, jotka eivät sairasta astmaa.
Vyöruusuun ei ole parannuskeinoa. Sen nimi tulee latinan ja ranskan kielen vyötä tarkoittavasta sanasta, koska se esiintyy usein vyötärön seudulla ja osittain kiertää kehoa.
Mikrobiologina kanadalaisessa Mount Sinain sairaalassa Torontossa työskentelevä tohtori Allison McGeer on perehtynyt vyöruusun oireisiin. Ne esiintyvät useimmiten yhdellä puolella kehoa, koska vyöruusu vaikuttaa yleensä vain yhteen hermojuureen.
Oireita voivat olla puutuminen, kihelmöinti, kutina, väsymys, päänsärky, korkea kuume, valoherkkyys ja raastava hermokipu, joka voi mullistaa koko elämän, haitaten niin nukkumista, työntekoa kuin päivittäisiä askareita.
”Vanhemmiten immuunijärjestelmä lakkaa kiinnittämästä virukseen huomiota, jolloin se saa rauhassa kasvaa hermojuurta pitkin”, McGeer selittää. ”Sen aiheuttama ihottuma esiintyy tietyssä muodostelmassa, koska se seuraa ihon tuntohermojen ratoja.”
Vyöruusu ei tartu ”Vaikka altistuisitkin virukselle, se ei tartu mikäli olet joskus sairastanut vesirokon”, McGeer jatkaa. Jos et kuitenkaan ole koskaan sairastanut vesirokkoa ja altistut virukselle, saatat sairastua tähän lapsuudentautiin.
Virologian professori ja Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksen johtaja Timo Vesikari sanoo, että useimmilla ihmisillä vyöruusu iskee vain kerran elämän aikana, sillä puhjetessaan se aktivoi immuunijärjestelmän.
Riippuen potilaan iästä taudin puhjetessa ensimmäisen kerran se saattaa kuitenkin aktivoitua vielä toisen ja kolmannenkin kerran.
Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa elinajanodote on nykyisin pidempi kuin koskaan aiemmin, ja suuret ikäluokat ovat jo vyöruusun riskiryhmää, joten lääkärit odottavat tautitapauksien määrän kasvavan ennennäkemättömän suureksi.
”Ajattele asiaa tältä kantilta – jos eläisimme 200-vuotiaiksi, sairastuisimme kaikki vyöruusuun jossain vaiheessa”, Vesikari sanoo.
Kun otetaan huomioon, että joka kolmas yli 50-vuotias aikuinen sairastuu vyöruusuun, paras keino olisi estää taudin puhkeaminen. ”Sitä varten täytyy ottaa rokotus”, Vesikari sanoo.
Jos vyöruusu on jo puhjennut, rokotteen ottamisesta ei ole hyötyä
Jos et ole ottanut rokotusta, toimi nopeasti ensimmäisten oireiden ilmaantuessa, sillä viruslääke toimii parhaiten kun sen ottaa 72 tunnin sisällä taudin puhkeamisesta. Nopea reagointi on erityisen tärkeää, jotta tartunnan jälkeen usein ilmaantuva kova kipu jäisi mahdollisimman lieväksi.
Tällä hetkellä markkinoilla on yksi vyöruusurokote, Zostavax. Rokote on ollut saatavilla Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa kymmenen vuoden ajan ja se on todistettavasti pienentänyt taudin puhkeamisen todennäköisyyttä 64 prosentilla.
Ainesosiensa kuten elävien vesirokkovirusten takia sitä on kuitenkin hankala valmistaa suuria määriä. Yhden rokotteen hinta on noin 180 euroa, eikä se kalliin hintansa takia kuulu monissa Euroopan maissa valtion sairausvakuutuskorvauksen piiriin.
Poikkeuksiakin kuitenkin on: Iso-Britannia otti kolme vuotta sitten rokotteen osaksi 70–78-vuotiaiden kansallista terveydenhuoltoa.
Ranskassa taas Sanofi Pasteur -yritys, joka omistaa rokotteen valmistusoikeudet, ilmoitti kesäkuussa 2015 rokotteen olevan saatavilla ja että valtio korvaisi 65–74-vuotiaiden rokotukset.
Ikähaarukka on kuitenkin jokseenkin mielivaltainen, sillä myös nuoremmat ihmiset – ja harvinaisessa tapauksessa jopa lapset – voivat sairastua vyöruusuun, eikä valtio korvaa heidän rokotustaan.
”Suomen tilanne on tyypillisempi”, rokotetutkimukseen osallistunut Vesikari sanoo. ”Zostavax ei vielä vähän aikaa sitten edes ollut saatavilla täällä sen hinnan takia.”
Asiantuntijatkaan eivät tiedä, kuinka kauan rokotteen teho kestää, mutta maksimiajan arvellaan olevan viisi vuotta. Jos siis ottaa rokotuksen 50- tai 60-vuotiaana, on tärkeää keskustella lääkärin kanssa mahdollisesta toisesta rokotuskerrasta.
Jos vyöruusu on jo puhjennut, rokotteen ottamisesta ei ole hyötyä sillä immuunijärjestelmä on jo aktivoitunut viruksen vaikutuksesta.
Huoli rokotteen vaikutuksen kestosta saattaa kuitenkin pian olla historiaa. Markkinoille odotetaan lähiaikoina, ehkä ensi vuoden alussa uutta rokotetta, jonka tutkimukseen myös Vesikari on osallistunut.
Asiantuntijat Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa ovat innoissaan alustavasti Shingrix-nimellä kulkevasta rokotteesta, joka on tutkimusten kaikissa vaiheissa osoittautunut 90-prosenttisen tehokkaaksi 50-vuotiailla ja sitä vanhemmilla koehenkilöillä.
Lääkettä tutkittiin useissa maissa. Tutkittavana oli yli 16 000 yli 50 -vuotiasta koehenkilöä, joista osa oli yli 80-vuotiaita. Tulokset ovat lupaavia eikä rokotteen tehon ole havaittu lakkaavan ajan myötä.
Toisin kuin Zostavax, Shingrix ei sisällä eläviä viruksia, vaan erästä viruksesta löytyvää helposti valmistettavaa proteiinia sekä adjuvanttia, kemiallista apuainetta.
Ne auttavat kehon immuunijärjestelmää aktivoitumaan. Adjuvantteja käytetään jo esimerkiksi hepatiitti A- ja B-, kurkkumätä- ja tetanusrokotteissa, mutta nyt niitä hyödynnetään ensi kertaa vyöruusun torjunnassa.
Rokotetta valmistavan GlaxoSmithKline-yrityksen on tarkoitus lähettää tutkimustulokset Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirastolle myöhemmin tänä vuonna ja sen jälkeen Kanadan ja Euroopan viranomaisille.
Jos et ole ottanut rokotusta, opettele tunnistamaan vyöruusun ensioireet ja ilmoita lääkärillesi heti, jos epäilet sairastuneesi.
Vancouverissa asuva Marilee Sigal toivoo, että olisi toiminut heti kun hän kolme vuotta sitten sairastui vyöruusuun.
Juuri 55 vuotta täyttänyt Sigal istui vieraidensa kanssa takapihallaan eräänä elokuisena iltana vuonna 2013, kun hän tunsi yhtäkkiä terävää kipua vasemmalla puolella yläselkäänsä.
Aluksi hän ajatteli sen vain johtuvan hänen lapsuudessaan sairastamastaan skolioosista, selkärangan vinoutumasta.
Kipu ei kuitenkaan hellittänyt, vaan paheni. Seuraavana päivänä Sigal huomasi selässään hyttysenpistoa muistuttavan jäljen. Sitä seuraavana päivänä hän viimein meni päivystykseen.
Lääkäri vilkaisi häntä ja totesi: ”Voin odottaa testituloksia, mutta kerron sinulle jo nyt että kyseessä on vyöruusu.”
Sigal oli yllättynyt. Psykoterapeuttina työskentelevä Sigal oli lukenut paljon lääketieteellisiä julkaisuja ja oli siinä uskossa, että olisi vaarassa sairastua vasta 60 vuotta täytettyään.
Lääkäri määräsi hänelle viruslääkettä, mutta oli jo liian myöhäistä, koska ensimmäiset oireet olivat ilmaantuneet yli kolme päivää aiemmin.
Françoise Fontainen taival on ollut raskas. Hän on kokeillut kaikenlaisia hoitomuotoja akupunktiosta hypnoosiin päästäkseen eroon polttavasta kivusta, mutta mikään ei ole auttanut.
”Minun täytyy suojata ihoni auringolta ja tuulelta kivun takia”, hän sanoo. ”Jotkut yöt ovat kamalia, en pysty nukkumaan ja raavin ihoni verille.”
Silti hän sinnikkäästi jatkaa taistelua päivä kerrallaan ja on päättänyt elää jokaisen päivän täysillä.
Uuden rokotteen ansiosta vyöruusu ei välttämättä ole pian enää ongelma suurimmalle osalle ihmisistä. ”Jos vain rokote läpäisee turvallisuustestit, tämä on erittäin hyvä uutinen”, Allison McGeer toteaa.
Lue lisää
