Koska myöhäinen uni-/valverytmi ei käy yksiin yhteiskunnan vaatimusten, kuten toimistotyöajan kanssa, se voi aiheuttaa monenlaisia ongelmia aina mielialanheilahduksista kohonneeseen kuolleisuusriskiin. Sleep Medicine -lehdessä julkaistuun tutkimukseen osallistuneet ”yökukkujat” pystyivät kuitenkin muuttamaan rytmiään keskimäärin kahdella tunnilla kolmen viikon aikana. Joka päivä he heräsivät aiemmin kuin yleensä, söivät aamiaista pian sen jälkeen, hyödynsivät mahdollisimman paljon luonnonvaloa ulkona aamuisin, söivät lounasta tiettyyn aikaan, välttivät kofeiinia ja torkkujen ottamista myöhäisiltapäivän jälkeen, söivät päivällistä ennen kello iltaseitsemää, rajoittivat valossa oleskelua iltaisin ja menivät nukkumaan aikaisin. Rytminmuutos sai heidät suoriutumaan paremmin ja tuntemaan olonsa vähemmän uneliaaksi, vähemmän stressaantuneeksi ja vähemmän masentuneeksi.
Herätyskellon äänet voivat vaikuttaa aamun tokkuraisuuteen
Raukea, uninen olo, joka voi jatkua jopa muutaman tunnin heräämisen jälkeen tunnetaan lääketieteessä nimellä ”unikitka” tai ”uni-inertia”. Se on epämiellyttävää, ja se voi vaikuttaa myös työssä suoriutumiseen ja aiheuttaa vaaratilanteita auton ratissa. Australialaisen RMIT-yliopiston tutkimuksessa selvitettiin, vaikuttavatko käyttämämme herätysäänet siihen, kuinka pirteäksi tai tokkuraiseksi tunnemme olomme aamulla. Osallistujat, jotka käyttivät melodisia herätysääniä (esimerkiksi The Beach Boysien kappaletta ”Good Vibrations”), tunsivat vähemmän unikitkaa verrattuna piippaavia, surisevia ja muita ei-musikaalisia ääniä käyttäneisiin verrattuna.
Lue lisää :
Mitä tehdä ja mitä välttää hyvän unen saamiseksi?
