Kaulasi juuressa sijaitsevalla, perhosen muotoisella kilpirauhasella on taipumus yltyä ylisuorittajaksi. Yhdysvaltain kilpirauhasyhdistyksen (ATA) mukaan sen tehtävä on tuottaa hormoneja, jotka säätelevät energiankulutustamme sekä auttavat meitä pysymään lämpimänä ja pitämään aivomme, sydämemme, lihaksemme ja muut elimemme täydessä terässä.
Jos kilpirauhasesi lakkaa tuottamasta riittävästi hormoneja (kilpirauhasen vajaatoiminta) tai tuottaa niitä liikaa (kilpirauhasen liikatoiminta), saatat tarvita lääkärin hoitoa.
Noin 20 miljoonalla amerikkalaisella on jonkinlainen kilpirauhasvaiva, huomauttaa ATA, ja ne ovat paljon yleisempiä naisilla.
Joidenkin kilpirauhasvaivojen, kuten sen vajaatoiminnan oireet, saattavat aluksi olla huomaamattomia, mutta liikatoiminnan oireet voivat iskeä päälle kuin katujyrä, selittää tri John Woody Sistrunk, Mississippin Jacksonissa toimiva endokrinologi ja American Associatrion of Clinical Endocrinologist’s Thyroid Disease State Network -järjestön puheenjohtaja.
Oikea diagnoosi ja sitä vastaavan hoidon aloittaminen ovat avainasemassa, sillä edetessään kilpirauhasen sairaudet voivat jopa aiheuttaa sydänsairauksia, luustoa haurastuttavaa osteoporoosia ja hedelmättömyyttä.
Kilpirauhasen vajaatoiminta & oireet
Kilpirauhasen vajaatoiminta johtuu aliaktiivisesta kilpirauhasesta. Se ei yksinkertaisesti valmista kylliksi kilpirauhashormonia, joka saa kehon toimimaan normaalisti. Useimmiten vajaatoiminnan aiheuttaa autoimmuunisairaus Hashimoton tauti, jossa keho alkaa tykittää kilpirauhasta ja estää sitä hoitamasta tehtäväänsä. Hitaan kilpirauhasen taustalla voi tri Sistrunkin mukaan olla myös kilpirauhanen poisto leikkauksessa tai kaulaan kohdistunut säteily.
Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireita ovat:
- Kohtuullinen painonnousu
- Väsymys (etenkin päivän edetessä)
- Hiustenlähtö, etenkin kulmakarvojen sivusta
- Turvotus
- Hidastuneet refleksit
- Masennus
- Hajamielisyys
Monet näistä oireista ovat epämääräisiä, tavanomaisia ja saattavat liittyä moniin muihin sairauksiin, sanoo tri Sistrunk. Hän huomauttaa, että hidastunut kilpirauhanen paljastuu syylliseksi vain tyreotropiiniarvoja (TSH) mittaavalla verikokeella ja (tai) kilpirauhashormoni tyroksiinia (eli T4) tutkivalla testillä.
TSH-koe mittaa, miten paljon T4-hormonia elimistösi pyytää kilpirauhastasi tuottamaan. Korkea TSH-arvo kertoo, että hormonia tilataan enemmän, koska sitä ei ole riittävästi verenkierrossa. T4-verikokeet taas voivat selvittää, miten paljon T4-hormonia veressä on valmiina siirtymään soluihin. Kaikkea tavallinen kilpirauhaskoe ei kuitenkaan paljasta. Perheen sairaushistoria on tärkeä osa tätä keskustelua, sillä autoimmuunisairaudet esiintyvät suvuissa ryppäittäin, kertoo tri Sistrunk.
Liikatoiminnan oireet
Kilpirauhasen liikatoiminta on paljon vajaatoimintaa harvinaisempaa, tri Sistrunk kertoo. Yleisin syy tähän sairauteen on Basedowin tauti, autoimmuunisairaus, joka yllyttää immuunijärjestelmäsi hyökkäämään kilpirauhasesi kimppuun ja saa sen toimimaan ylikierroksilla.
Kilpirauhasen liikatoiminnan oireita ovat:
- Laihtuminen
- Alentunut lämmönsietokyky
- Nopea sydämensyke
- Hermostuneisuus
- Pullottavat silmät
- Struuma eli suurentunut kilpirauhanen
- Lyhyet ja kevyet kuukautiset
Lisäksi kilpirauhasen liikatoiminnasta kärsivän käsi saattaa vapista, kun hän kohottaa sitä ilmaan.
Kilpirauhasen liikatoiminnan diagnoosi varmistetaan verikokeilla sekä perusteellisen, fyysisen tutkimuksen avulla. Jos verikoe paljastaa verestä suuren määrän kilpirauhashormonia ja matalan THS-arvon, voi diagnoosiksi vahvistua liikatoiminta. Lääkäri voi myös mitata tyreotropiinireseptorien vasta-ainearvon. Jos vasta-ainearvo on koholla, se voi vahvistaa diagnoosiksi Basedowin taudin. Joskus kilpirauhanen täytyy myös kuvata, tri Sistrunk toteaa.
Miten kilpirauhasvaivoja hoidetaan?
Hyvä uutinen on se, että kilpirauhasongelmia voidaan hoitaa, tri Sistrunk sanoo. Ensimmäinen askel on hankkia pätevä diagnoosi endokrinologilta.
Cheryl Rosenfeld on New Jerseyn Parsippanyssa toimiva endokrinologi ja osteopaattinen lääkäri, joka toimii lisäksi osteopaattisen lääketieteen koulun apulaisprofessorina Tourossa, New Yorkissa. Myös hän on vahvasti lääketieteellisen hoidon kannalla. Ihmiset etsivät luonnonrohtoja, joilla saisivat kilpirauhasensa toimimaan paremmin ja yrittävät onnistua ruokavalion tai ravintolisien avulla, hän kertoo. Ei kuitenkaan ole ”minkäänlaisia tieteellisiä todisteita siitä, että tietty ruokavalio tai ruoka voisi parantaa kilpirauhasen toimintaa”.
Kilpirauhasen vajaatoimintaa hoidetaan korvaamalla hormonit, joita kilpirauhanen ei itse enää tuota
Kilpirauhasen liikatoimintaa hoidetaan tavallisesti radioaktiivisella jodilla. Kilpirauhanen tarvitsee jodia valmistaakseen hormoneja. Kun radioaktiivinen jodi annetaan tabletin tai nesteen muodossa, se kutistaa kilpirauhasta vähitellen. Tämä on myös yleisin kilpirauhassyöpien hoito. Sillä on kuitenkin omat haittansa – eli eristäytyminen. Hoidon jälkeen on monen päivän ajan tärkeää välttää pitkää, läheistä kontaktia muihin ihmisiin, tri Sistrunk kertoo. ”Jos se ei onnistu, kilpirauhanen voidaan myös poistaa,” hän lisää. ”Kun kilpirauhanen on poistettu tai tuhottu radioaktiivisella jodilla, potilas ottaa synteettistä kilpirauhashormonia, joka matkii kilpirauhasen toimintaa.”
Monien vointi paranee hoidosta välittömästi, tri Sistrunk huomauttaa. Jälkitarkastukset ovat kuitenkin tärkeitä. ”Haluan tavata potilaani kaksi tai kolme kuukautta myöhemmin, jotta voin ottaa verikokeet ja nähdä, onko kaikki oikealla tolalla.” Lääkitys voidaan räätälöidä niin, että veriarvot pysyvät kohdillaan, hän sanoo.
Lääketieteellisesti arvioinut: Tri Tia Jackson-Bey
Lue lisää:
9 huomaamatonta jodin puutoksen merkkiä
