Jos mikään ei muutu, seuraavan vuosikymmenen aikana yhä useammat ihmiset niin Euroopassa kuin muualla maailmassa sairastuvat diabetekseen, ja monet menehtyvät sairauteen. Myös suuri osuus terveydenhuollon kokonaiskustannuksista muodostuu diabeteksesta ja sen aiheuttamista komplikaatioista, joko suoraan lisääntyneen hoidon tarpeen takia tai välillisesti työtehon heikentymisen seurauksena.
”Diabetes on rasite niin potilaalle itselleen ja hänen lähimmäisilleen kuin myös kansantaloudelle”, sanoo lääkäri Pirjo Ilanne-Parikka Suomen Diabetesliitosta. Tyypin 1 diabetes on harvinaisempi ja puhkeaa yleensä lapsuudessa tai nuoruusiässä, kun taas tyypin 2 diabetekseen voivat sairastua kaikenikäiset, joskin nykyisin sitä esiintyy yleisimmin vanhuksilla. Jos terveydentilaansa ei tarkkaile säännöllisesti, kakkostyypin diabetes saatetaan huomata vasta sydänkohtauksen, aivohalvauksen tai hermovaurion yhteydessä. Diabetes voi myös vaurioittaa näköä, munuaisia ja maksaa, ja saattaa jopa heikentää seksuaalista suorituskykyä.
Ennen kakkostyypin diabeteksen puhkeamista potilaalle kehittyy insuliiniresistenssi, jolloin elimistö ei pysty enää kunnolla hyödyntämään insuliinia, sokeriaineenvaihduntaa säätelevää hormonia. Lohdullista kuitenkin on se, että ne joilla on riski sairastua diabetekseen, voivat kääntää sairauden kehityskulun noudattamalla terveitä elämäntapoja, jotka auttavat tasoittamaan veren glukoosipitoisuutta, Ilanne-Parikka toteaa. ”Tärkeintä on saada painonnousu pysähtymään ja liikkua aktiivisesti”, hän sanoo. Jo vähäinen, esimerkiksi viiden prosentin painonpudotus saattaa pienentää riskiä sairastua diabetekseen.
Näin voit pienentää diabeteksen riskiä
-
Liiku. ”Hanki askelmittari ja kävele 6 500 askelta päivittäin”, Ilanne-Parikka sanoo. Käytä portaita hissin sijaan, ja vaihda auto polkupyörään.
-
Syö oikein. Syö runsaasti kasviperäisiä ruokia kuten täysjyvää, ja vältä natriumia, sokerijuomia sekä rasvaisia lihoja. Lue vinkkejä diabeetikon ruokavalioon!
-
Nuku! ”Äläkä työskentele kellon ympäri”, Ilanne-Parikka sanoo.
-
Tutki veriarvosi. Ilanne-Parikka suosittelee mittaamaan veren glukoosipitoisuuden joka viides vuosi (vuosittain mikäli kuulut riskiryhmään).
Diabetesta vastaan voi taistella tukemalla laajamittaisia seulontatutkimuksia, liikkumiseen kannustavia hankkeita sekä luomalla turvallisia ja esteettömiä ympäristöjä kävelijöille ja pyöräilijöille.
Näiden strategioiden avulla jopa koko väestö voi kohentaa terveyttään, Ilanne-Parikka sanoo.
Julkaistu Valitut Palat -lehdessä lokakuussa 2014
Lue lisää:
12 huomaamatonta diabeteksen lisäsairautta ja miten niiltä vältytään
