Näin tauko lisää työtehoa
Olet ollut töissä viisi tuntia. Keskittymiskykysi herpaantuu, hartiat ovat lysyssä ja silmäluomet tuntuvat painavilta. Tiedät, että nyt olisi aika palata takaisin raiteille. Paras keino tähän saattaakin yllättäen olla laiskottelu. ”Jos juokset, mutta et anna kehollesi polttoainetta, matkanteko tyssää ennen pitkää”, sanoo Kanadan Calgaryssa toimivan Turner Efficiency Coaching -valmennusyrityksen toimitusjohtaja Karen Turner. Yritys auttaa muita yrityksiä parantamaan työntekijöiden tuottavuutta. ”Sama pätee työntekoon. Jos et lepää ollenkaan, romahdat.”
Toisin kuin luulisi, tauko voi pistää aivotoiminnan liikkeelle, vahvistaa motivaatioita ja parantaa keskittymiskykyä. Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat myös, että tyhjänpäiväisinä pidetyillä asioilla voi olla erityisen positiivinen vaikutus keskittymiskykyyn.
Ota nokoset
Useimmat meistä eivät enää päiväkoti-iän jälkeen ole ottaneet päiväunia, mutta uusimpien tutkimusten mukaan se saattaa olla virhe. Jopa vain kymmenen minuutin pituiset torkut voivat parantaa tarkkaavaisuutta, muistia ja kognitiivista suorituskykyä.
Nokoset voivat myös auttaa ajatusten jäsentämisessä. Washingtonissa sijaitsevan Georgetownin yliopiston tutkijat esittelivät vuonna 2012 pidetyssä neurotieteen konferenssissa tutkimuksen, jossa tutkittiin viittätoista nukkuvaa ihmistä. Nukkuessa luovuuteen liitetty oikea aivopuolisko oli aktiivisempi kuin vasen aivopuolisko. Tutkimuksessa mukana olleen tutkija Andrei Medvedevin mukaan oikean puoliskon aktiivisuus saattaa olla merkki siitä, että aivot tekevät lepoaikana hyödyllistä siivousta, kuten tietojen luokittelua ja muistojen vahvistamista.
Asiantuntijoiden mukaan ihanteellinen aika nokosille on iltapäivällä kello kahdentoista ja neljän välillä. Jotkut suosittelevat niin sanottuja ”kofeiinitorkkuja”, eli kahvikupillisen juomista ennen vartin pituisia nokosia.Tämä yhdistelmä voi vahvistaa energiatasoja ja antaa valppaamman olon.
Suloisuuden voima
Sielusi lepää kun katselet kuvia eläinten poikasista, mutta siitä saattaa olla hyötyä myös suorituskykyäsi ajatellen. Japanin Hiroshiman yliopistossa suoritettiin vuonna 2012 tutkimus, jossa koehenkilöitä pyydettiin pelaamaan tarkkoja motorisia taitoja vaativaa Operation-lautapeliä. Lyhyen tauon aikana ensimmäiselle ryhmälle näytettiin kuvia koiran- ja kissanpennuista ja toiselle kuvia vanhemmista eläimistä.
Kun ryhmät palasivat pelin pariin, pentukuvia katselleiden koehenkilöiden pisteet paranivat 34 prosenttia. Toisen ryhmän pisteet paranivat vain yhdeksällä prosentilla. Seuraavan kerran kun internetissä tiellesi osuu ”15 söpöintä saapasjalkaista pikkupossua” -kuvasarja, harkitse linkin klikkaamista ja ajattele sitä sijoituksena mielesi terävyyteen.
Selailua
Ystäväsi Facebookissa julkaisema hassu artikkeli saattaa tuntua ajanhukalta, mutta parin minuutin hetket sosiaalisen median parissa voivat auttaa keskittymään. Australian Melbournen yliopiston tutkijat totesivat vuonna 2009, että työntekijät, jotka käyttivät enintään 20 prosenttia päivästään internetissä, olivat yhdeksän prosenttia tehokkaampia kuin ne, jotka välttelivät surffailua. Lähestymistavalla on kuitenkin rajansa, sillä jos internetissä viihtyi yli 20 prosenttia päivästä, tuottavuustaso laski.
Tutkimuksen johtava tutkija Brent Coker ehdottaa, että selailutauoista saatavan hyödyn maksimoimiseksi työntekijät vierailisivat niillä sivuilla, jotka tekevät heidät kaikista onnellisimmaksi. ”Mitä nautinnollisempi tauko on, sitä paremmin se tehostaa suorituskykyä”, hän sanoo. Coker kehottaa myös jakamaan työpäivän eripituisiin jaksoihin. ”Ihmisen keskittymiskyky alkaa hiipua noin 40–60 minuutin jälkeen”, hän sanoo. ”Tee töitä sen aikaa ja varaa sitten 5–10 minuuttia taukoa varten.”
Anna mielen vaeltaa
Kaikenlainen aivotoiminta polttaa glukoosia, joten niinkin yksinkertainen seikka kuin monen asian tekeminen yhtä aikaa saattaa verottaa henkistä energiaasi. Glukoosivarastoja voi täydentää käyttämällä hetken aivojen ”nollaamiseen”. Haaveilu on yksi keino, sillä sen avulla annat mielellesi luvan rauhoittua.
”Ihminen irtautuu vaatimuksista, jotka liittyvät jatkuvaan eri tehtävien välillä pallotteluun”, sanoo Kalifornian Stanfordin yliopiston professori Vinod Menon, joka on löytänyt haaveiluun liittyvän aivoverkoston. Kohtuus on kaiken a ja o. Menonin mukaan haaveilu voi olla mahtava työkalu virkistymiseen, mutta liiallisuuksiin ei saa mennä. Suunnittelitpa sitten illallista tai pohdit seuraavaa ulkomaanmatkaa, hetkellinen haaveilu kuitenkin kannattaa.
Lue lisää
10 pahaa, jotka tekevät hyvää
Vauhtia menoon! 17 helppoa kikkaa energian lisäämiseksi
14 konstia terveeseen elämään
