Ensimmäinen luku, jota sanotaan systoliseksi paineeksi, kertoo kuinka paljon suonissa on painetta sydämen pumpatessa. Toinen luku eli diastolinen paine taas kertoo, kuinka paljon painetta on sydämen lyöntien välillä.
Näiden lukujen kasvaessa kohoaa myös sydän- ja verisuoniongelmien riski. European Society of Cardiology -järjestö pitää aikuisilla alle 120/80 arvoja ihanteellisina ja arvoja välillä 120–129/80–84 normaaleina. Verenpaineelle ei terveyden puolesta ole määritetty alarajaa, kunhan olo pysyy hyvänä, mutta jos kärsit jatkuvasti huimauksesta ja pyörrytyksestä, kannattaa käydä lääkärissä. Kun arvot ovat välillä 130–139/85–89, kannattaa elintapoja ehkä muuttaa, vaikka sydän- ja verisuonisairauksien riski ei luultavasti vielä vaadi lääkitystä.
Arvoja, jotka ovat 140/90 tai sitä korkeammat, pidetään kohonneena verenpaineena eli hypertensiona. Silloin elintapamuutokset ovat erittäin suositeltavia, ja lääkkeiden hyöty on yleensä niiden haittoja suurempi. Kotona mitattuna raja on 135/85, sillä ihminen on yleensä rentoutuneempi kotonaan kuin lääkärin vastaanotolla.
Verenpaine vaihtelee päivän mittaan, ja syitä sille on useita, esimerkiksi stressi, kofeiinin nauttiminen ja liikunnan määrä. Siksi lääkärit eivät yleensä totea korkeaa verenpainetta vain yhden mittauksen perusteella. Sen sijaan he voivat kehottaa potilasta käyttämään verenpainemittaria kotona tai palaamaan toisena päivänä, jotta nähdään ovatko arvot edelleen epänormaalilla tasolla.
Istu ennen verenpaineen mittaamista alas viideksi minuutiksi rauhallisessa ympäristössä, neuvoo European Society of Cardiology -järjestön korkean verenpaineen ja sen ehkäisyn osaston tiedottaja, tohtori Joep Perk. Mittaamisen aikana hengitä normaalisti, tue kyynärpääsi sydämen tasolle ja ole puhumatta. Varmista, että mittarin mansetti on ihoa vasten.
Jos verenpaineesi ei ole koskaan ollut koholla, sitä tarvitsee mitata vain muutaman vuoden välein. Korkeasta verenpaineesta kärsivien kehotetaan kuitenkin säännöllisiin mittauksiin, vaikkapa kerran tai kaksi viikossa. ”Niin saadaan lääkäreille lääkityksen määrittelemiseen tarvittavaa tietoa”, Perk sanoo.
Toistuvien mittauskertojen lisähyötynä on se, että ne muistuttavat ottamaan lääkkeet, sillä arvot alkavat todennäköisesti nousta, jos lääkkeet unohtuvat. ”Korkea verenpaine ei aiheuta fyysisesti huonoa oloa”, Perk sanoo, ”ja voi olla vaikeaa sitoutua hoitoon. Kotimittaus auttaa olemaan aktiivisesti mukana hyvän hoidon toteuttamisessa.”
Lue lisää:
Verenpaine – 15 asiaa, jotka tulisi tietää
