Marjojen antiadhesiivinen eli bakteerien tartuntaa torjuva vaikutus kuvattiin ensimmäisen kerran 1980-luvun puolivälissä, muiden muassa israelilaisessa tutkimuksessa 1986. Tutkimuskohteena oli Amerikan karpalonakin tunnettu pensaskarpalo, jonka havaittiin estävän virtsatieinfektioita.
Suomessa bakteerien tartuntamekanismeja elimistöön tutkinut Carina Tikkanen-Kaukanen halusi selvittää, onnistuisiko sama suomalaisilla metsämarjoilla.
Hänen tutkimusryhmänsä kymmenisen vuotta sitten alkanut työ on jo osoittanut, että varsinkin hengitystieinfektioiden torjunnassa suomalaiset marjat estävät bakteerien tarttumista.
Jakoavain ja mutteri
Bakteerien tarttumista estävä vaikutus perustuu fenolisiin yhdisteisiin, joita marjat sisältävät. Kun marjoja syödään, suun tienoille jää niiden sisältämiä aineita, jotka vaikuttavat suun ja nenänielun alueella. Juuri siellä hengitystieinfektiot tapahtuvat.
Dosentti Carina Tikkanen-Kaukanen vertaa bakteerin tartuntaelintä jakoavaimeen, jonka marjojen polyfenolisten yhdisteiden mutteri täyttää.
– Bakteeri ei pääse tarttumaan, kun marjasta tuleva rakenne täyttää bakteereiden sitoutumiskohdan, hän sanoo.
Vaikutus on suurempi, jos ei ainakaan puoleen tuntiin marjojen syönnin jälkeen pese hampaita eikä huuhtele suuta. Vaikka marjoissa on happoja, niiden polyfenolit toimivat myös hammasplakin muodostumista vastaan.
Ihmisistä jopa viidennes kantaa tiettyjä patogeenisiä bakteereita kuten pneumokokkia nenänielussaan, vaikka eivät itse sairastu. Terveet kantajat voivat levittää bakteereita heille, joilla on heikompi vastustuskyky.
Metsäkarpalo on tehokkain marja
Bakteerien tarttumisen estämistä kutsutaan antiadheesioterapiaksi. Jokaisella bakteerilla on oma tapansa tunnistaa sokerirakenteet elimistön solujen pinnoilta, joille ne yrittävät tarttua. Siksi eri marjat toimivat joitakin bakteereja vastaan paremmin kuin toiset. Punasininen väri kertoo polyfenolisten yhdisteiden paljoudesta.
– Siksi valitsimme tutkimukseen metsämarjat mustikan, puolukan, karpalon ja variksenmarjan. Yleisesti nämä ovat kaikki hyviä bakteeritartuntoja vastaan, mutta metsäkarpalo on tehokkain pneumokokin estäjä, Tikkanen-Kaukanen kertoo.
Flunssan jälkitautina on usein pneumokokkibakteerin aiheuttama korva-, poskiontelo- tai keuhkoputkentulehdus, jopa keuhkokuume. Marjojen avulla jälkitauteja pystytään todennäköisesti estämään.
Carina Tikkanen-Kaukanen neuvoo nauttimaan marjoja 1,5 desiä kolme kertaa päivässä flunssan aikana. Normaalisti terveelle riittää kaksi desilitraa päivässä. Marjat voi nauttia mehuna, kuivattuina, murskattuina tai vaikka smoothie-juomassa.
Antibioottien apuna
Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan pneumokokki-bakteerit ovat Euroopassa puolen tusinan pahimman bakteerityypin joukossa, jota vastaan ei enää ole tehokkaita antibiootteja.
Antibioottinen vaikutus tarkoittaa bakteerien tappamista, mutta bakteereilla on kyky kehittää vastustuskykyään.
– Kun bakteereita tapetaan, ne kehittävät uuden tavan selviytyä. Mutta tartunnan estäminen ei tapa bakteeria, joten se ei myöskään ala kehittää vastustuskykyä, Carina Tikkanen-Kaukanen sanoo.
WHO:n mukaan bakteerien kehittyminen antibiooteille immuuneiksi ei ole vain uhka, vaan olemassaoleva tilanne, joka aiheuttaa paljon kärsimystä maailmanlaajuisesti. Suomalaisilla metsämarjoilla on siis maailmanlaajuiset markkinat?
– Liiketoiminta ei ole lähtenyt nousuun siinä määrin kuin toivoimme. Pienimuotoista yritystoimintaa on paljon, ja pienetkin yritykset haluavat maailmalle. Isoja yrityksiä ei ole aina helppo saada mukaan, vaikka esimerkiksi Fazer ja Valio ovat rahoittaneet tutkimusta, Tikkanen-Kaukanen sanoo.
Hänestä tutkijoille on turhan kova työ haalia alan yritykset kokoon, hankkeelle tarvitaan vetäjä.
– Mikkelissä on osuustoiminnan osaamista. Se voisi olla uusi lähtökohta, sellaisia eurooppalaisilla viininviljelijöilläkin on. Markkinointi yhdessä tuottaa paremmin tulosta, yksin pitää osata kaikki itse.
Tämä sinun tulee tietää antibiooteista
Opinnäytteitä
Suomalaisilla on tavoitteena brändätä suomalaiset marjat samalla tavalla kuin Amerikan karpalo, jonka ympärille USA:ssa ja Kanadassa on kehittynyt valtava teollisuus.
Dosentti Tikkanen-Kaukasen tutkimusryhmä on Suomessa edelleen ainoa metsämarjojen bakteeritartuntoja estävää ominaisuutta tutkiva ryhmä. Se on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen, sillä muualla on keskitytty Amerikan karpaloon. Ryhmässä on tällä hetkellä kolme väitöskirjan tekijää sekä vaihteleva määrä muita opinnäytteentekijöitä ja senioritutkijoita.
Marjojen antiadheesioon liittyvät tutkimustulokset ovat merkittävä osa FaT Marko Toivasen ja FM Sanna Huttusen väitöskirjoja ja tutkimuksista on tehty 16 pro gradu -tutkielmaa.
Tutkimustyö painottuu tällä hetkellä Mikkeliin, jossa toimivat sekä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti että Luomuinstituutti. Itä-Suomen yliopistoon on vahva tutkimusyhteistyö.
Suomessa on paljon myös muuta marjoihin liittyvää korkeatasoista tutkimusta, jota tekevät esimerkiksi VTT sekä Itä-Suomen ja Turun yliopistot.
Lue lisää:
