Tauti saa alkunsa keuhkojen vauriosta tai tulehduksesta. Se voi pahentua ajan myötä ja olla jopa hengenvaarallinen. Keuhkoahtauman ja keuhkokuumeen kaltaiset hengityselinsairaudet ovat Euroopan Unionissa kolmanneksi suurin kuolemansyy heti verenkiertosairauksien ja syövän jälkeen. Sadasta tuhannesta ihmisestä noin 83 kuolee vuosittain keuhkosairauksiin.
Arviolta 80–90 prosenttia teollisuusmaiden keuhkoahtaumatapauksista juontaa juurensa tupakoinnista. Riski menehtyä keuhkoahtaumaan kasvaa sen mukaan, montako savuketta päivässä poltetaan ja montako vuotta on tupakoitu. Tupakointi ei kuitenkaan ole ainoa syy, sillä noin kymmenen prosenttia tupakoimattomista eurooppalaisista sairastuu keuhkoahtaumaan.
Muita riskitekijöitä ovat passiivinen tupakointi sekä pitkäaikainen altistuminen esimerkiksi teollisissa työympäristöissä esiintyville pöly- ja kemikaalityypeille, kuten hiili- ja puupölylle ja hitsaushöyryille. Keuhkotulehduksia lapsuusiässä sairastaneet kuuluvat niin ikään riskiryhmään, samoin harvinaisesta perinnöllisestä alfa1-antitrypsiinin puutossairaudesta kärsivät. Sairauden seurauksena veren valkosolut hyökkäävät keuhkoja vastaan ja vahingoittavat niitä.
Keuhkoahtaumaan ei ole pysyvää parannusta, mutta erilaiset hoitokeinot ja elämäntapojen muutokset voivat auttaa. Esimerkiksi savun ja ilmansaasteiden välttäminen voi hidastaa tai jopa pysäyttää keuhkoahtauman etenemisen. ”Olemassa olevat vauriot ovat pysyviä, mutta tupakoinnin lopettamisen jälkeen lisävaurioita ei yleensä synny ainakaan sen enempää kuin tupakoimattomillekaan potilaille”, sanoo tohtori Jørgen Vestbo, Euroopan keuhkolääkäriyhdistyksen entinen puheenjohtaja ja Manchesterin yliopiston keuhkolääketieteen professori.
Lääkäri saattaa määrätä keuhkoputkia laajentavia aineita tai kortikosteroideja sisältävän inhalaattorin oireiden helpottamiseksi. Laajentavat aineet rentouttavat keuhkoputkia ympäröiviä lihaksia, kortikosteroidit puolestaan vähentävät tulehduksia. Jos vereen ei pääse luonnollisesti tarpeeksi happea, potilas tarvitsee lisäksi myös happihoitoa.
Liikunta on hyväksi. Sen myötä lihakset oppivat tekemään enemmän työtä pienemmällä happimäärällä ja hengästyminen vähenee. Jotkut sairaalat tarjoavat keuhkokuntoutusta, johon sisältyy potilaalle sopivaa liikuntaa, hengitysharjoituksia, neuvontaa, ravintovinkkejä ja koulutusta.
Ilmasto, ympäristö ja omat elämäntavat vaikuttavat myös. Vestbo suosittelee vähintään yhtä lääkärikäyntiä vuodessa, jotta hoito voidaan aina räätälöidä potilaan terveydentilaan sopivaksi.
Lue lisää
