Kenellekään ei liene yllätys, että säännöllinen liikunta tekee keholle hyvää. Asiantuntijoiden mukaan liikunta voi myös auttaa ehkäisemään vanhuusiän muistisairauksia. Väitettä tukevat lukuisat tuoreet tutkimukset. Yksi esimerkki niistä on Columbian yliopiston johdolla tehty tutkimus, johon osallistui lähes 7 700 amerikkalaista. Tutkimushenkilöiltä kysyttiin, miten paljon he harrastavat viikossa liikuntaa, minkä lisäksi he saivat itse arvioida henkisen vireytensä tason. Sen jälkeen tutkimusryhmä vertasi saamiaan tietoja keskenään.
Tulokset osoittivat, että säännöllinen liikunta auttoi pitämään aivot terveinä. Sopiva määrä liikuntaa oli 2,5–7,5 tuntia viikossa. Isossa-Britanniassa tehdyssä tutkimuksessa puolestaan kävi ilmi, että liikunta suojaa aivoja kudoskadolta ja valkean aineen muutoksilta, jotka aiheuttavat yleisesti älyllisten kykyjen heikentymistä ja dementiaa. Tutkimukseen osallistui lähes 700 iältään 70–80-vuotiasta henkilöä.
Miten fyysisestä kunnosta huolen pitäminen voi edistää aivojen hyvinvointia? Diabetes, sydänsairaudet ja jopa kohonnut verenpaine lisäävät riskiä sairastua dementiaan, mutta niitä vastaan voi taistella liikunnalla, kertoo fysioterapeutti Teresa Liu-Ambrose Brittiläisen Kolumbian yliopistosta. Liu-Ambrose toimii yliopiston ikääntymisen, liikkuvuuden ja kognitiivisen neurotieteen laboratorion johtajana. ”Yleisesti ottaen sydän- ja verisuonitaudit lisäävät dementiariskiä”, hän toteaa. ”Alzheimerin tauti on yksi, muttei suinkaan ainut dementian aiheuttaja. Lähes yhtä yleinen muistisairaus on verisuoniperäinen dementia, jonka taustalla piilevät aivojen verenkiertohäiriöt.”
Nykyään tiedetään, että liikunta estää aivoja ja sen osia surkastumasta. Liu-Ambrosen mukaan yllättävää on ollut huomata, miten suuri merkitys liikunnalla aivojen terveyteen loppujen lopuksi on. ”Liikunta ei ainoastaan pidä aivojen kuntoa yllä vaan itse asiassa parantaa niiden toimintakykyä.”
Liu-Ambrose kehottaa vertaamaan aivoja orkesteriin. Jotta musiikki kuulostaa hyvältä, soittajien täytyy toimia yhteistyössä. Sama pätee aivoihin. Jos aivoalueiden välinen yhteys häiriintyy tai katkeaa, aivot eivät enää toimi kunnolla. Liikunta voi kuitenkin auttaa viallisia hermosoluja korjautumaan ja uusiutumaan.
Liu-Ambrosen mukaan paras uutinen on se, että myönteiset terveysvaikutukset näkyvät välittömästi, iästä huolimatta. ”Koskaan ei ole liian myöhäistä lähteä liikkeelle”, hän sanoo. ”Kaikki liikunta on tyhjää parempi. Sohvaperunalle riittää aluksi päivittäinen vartin liikunta-annos.”
Lue lisää
Aivot terveeksi syömällä
7 kikkaa, joilla aivot pysyvät terävinä
Aivohalvaus – tunnista oireet ja hälytä ambulanssi
