”OLIN SUIHKUSSA, kun päässäni alkoi yhtäkkiä pyöriä”, sanoo 54-vuotias Lyn Roberts. ”En voinut tehdä muuta kuin ryömiä sänkyyn ja odottaa, että se menisi ohi. Lopulta oloni parani”, Kanadan Victoriassa asuva ja liiketoiminta -analyytikkona työskentelevä Lyn oli yllättynyt ja helpottunut. Hän oli kuitenkin huolissaan.
Huoleen oli myös hyvä syy. Hän oli käynyt kuusi vuotta aiemmin läpi ajanjakson, jolloin häntä huimasi jatkuvasti. Hän joutui silloin kahdesti sairaalaan huimauksen, pahoinvoinnin ja oksentamisen vuoksi. Huimauksen aiheuttajista ei ollut varmaa tietoa vielä silloinkaan, kun kohtaukset viimein loppuivat.
Kohtaukset alkoivat uudelleen toissakesänä ja hän alkoi pelätä tulevaa. Seuraavien kuukausien aikana kohtausten määrä lisääntyi entisestään. Kesällä 2015 hänen omalääkärinsä antoi hänelle lähetteen korva-, nenä- ja kurkkutauteihin erikoistuneelle lääkärille. Ensimmäisessä tapaamisessa lääkäri kertoi Lynille, että hän kärsii todennäköisesti hyvänlaatuisesta asentohuimauksesta (BPPV). Hän sai lähetteen paikalliselle ne arofysiologian klinikalle, jossa huimauksen laukaisemiseen käytettiin tietynlaisia kokeita.
”Kun menin kokeiden jälkeen takaisin erikoislääkärin vastaanotolle, tämä vahvisti asentohuimausdiagnoosin. Olin todella helpottunut saadessani tietää, että kyse ei ollut mistään vakavammasta”, hän sanoo. ”Huimaus oli kummitellut mielessäni. Pelkäsin sen estävän minua elämästä täysipainoista elämää, etten esimerkiksi voisi lähteä purjehtimaan mieheni kanssa tai leikkiä lapsenlapseni kanssa.
UNIVERSITY COLLEGE LONDON julkaisi vuonna 2015 kaksikymmentä aiempaa tutkimusta käsittävän katsauksen, jonka mukaan jopa kymmenesosa koko maailman aikuisväestöstä kärsii huimauksesta jossain vaiheessa elämäänsä. Heistä 17-30 prosenttia kärsii vakavasta huimauksesta.
Lääketieteellisesti huimaus tarkoittaa sitä, että aivojen käsitys kehon liikkeestä ei vastaa todellisuutta. Maailma siis pyörii, ihminen ei.
Pyörrytys puolestaan viittaa asenio tajun menetykseen, johon ei sisälly vääristynyttä liil\::e käsitystä. Siihen saattaa kuitenkin liittyä tasapaino häiriöitä tai heikotusta. Huimaukselle ja pyörrytykselle on kymmeniä mahdollisia syitä, kuten alhainen verensokeri, lääkkeisiin liittyvät sivuvaikutukset, nestehukka tai halvauskohtaus. Useimmiten ongelma piilee kuitenkin sisäkorvan tasapainojärjestelmässä, jolla on elintärkeä rooli tasapainon ja suunnan sääntelyssä. Sisäkorva aistii pään liikkeet ja niiden suhteen painovoimaan. Tasapaino järjestelmä välittää tiedot aivoihin ja auttaa ihmistä kohdentamaan katseen sekä liikkumaan kaatumatta.
Yleisin syyllinen: Hyvänlaatuinen asentohuimaus
Lynin sairaus eli hyvänlaatuinen asentohuimaus (BPPV) on yksi yleisimmistä tasapainoon liittyvistä sairauksista. Sisäkorvassa on pieniä kalsiumista koostuvia kuulokivielimiä, jotka pyörivät ja törmäilevät karvasoluihin. Asentohuimaus saa alkunsa, kun kuulokivielirnistä irtoaa palasia. Irronnut kalsium kelluu ympäriinsä ja stimuloi sisäkorvan nesteitä hallitsevia aistinsoluja saaden ne lähettämään sekavia viestejä aivoihin. Tuloksena on huimauskohtaus, joka voi kestää aina muutamasta sekunnista pariin minuuttiin.
Vaiva poistuu yleensä itsestään parissa viikossa tai kuukaudessa luultavasti siksi, että kalsium liukenee sisäkorvan nesteeseen. Mikäli huimaus kuitenkin jatkuu, sitä voidaan hoitaa nopealla ja kivuttomalla toimenpiteellä, jonka tarkoituksena on kalsiurnhiukkasten siirtäminen.
Yleisin hoitomuoto on niin sanottu Epleyn menetelmä, josta 70-80 prosenttia potilaista saa välitöntä helpotusta. Lääkäri kallistaa potilaan päätä tiettyihin asentoihin, kuten 45:n asteen kulmaan sairaan korvan puolelle ja pitää pään samassa asennossa noin puolen minuutin ajan. Tavoitteena on siirtää kalsiumsakka pois korvanesteestä toiselle alueelle, jossa se ei aiheuta harmia.
Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri näytti Lynille, kuinka Epleyn liikesarjan voi tehdä itsenäisesti kotona. ”Se auttaa todella paljon. Olen iloinen, että voin jollain tavalla estää kohtauksien synnyn tai saada ne loppumaan nopeammin’; hän sanoo. Hyvänlaatuinen asentohuimaus uusiutuu helposti, eikä varmaa syytä siihen tiedetä ainakaan vielä. Arviot uusiutumisen todennäköisyydestä ovat viimeisen kolmen vuoden aikana nousseet ajoittain jopa 50:een prosenttiin. Yleensä Epleyn liikesarjan toistaminen kuitenkin ratkaisee ongelman.
Kalsiumsakan siirtäminen on helppoa kotioloissakin, mutta luxemburgilainen neurologi ja tohtori Alexan dre Bisdorff kehottaa hankkimaan ensin varman diagnoosin, jotta jokin vakavampi ongelma ei jää huomaamatta. Leikkaus voi auttaa, mikäli Epleyn menetelmän toistuva noudattaminen ei tuota tulosta.
Monimutkaiset häiriöt ja krooniset vaivat
Kaikkia tasapainohäiriöitä ei voida parantaa yhtä helposti kuin hyvänlaatuista asentohuimausta. Melanie SimIIls alkoi kärsiä pyörrytyksestä ja korvasärystä, ja se oli turhauttavan lääketieteellisen koettelemuksen lähtölaukaus. Englanissa Yorkshiren Aldbroughissa asuvalle opiskelijalle sanottiin, että hänellä on sisäkorvan tulehdus. Oireiden olisi pitänyt loppua, kun Melanien immuunijärjestelmä tuhosi viruksen, mutta sen sijaan syntyikin pysyvä vaurio.
”Yritin kertoa lääkäreille vuoden ajan, että en ollut vieläkään kunnossa’; Melanie sanoo. Kauppakeskuksen tapaiset virikkeitä täynnä olevat ympäristöt uuvuttivat hänet lähes täysin. Hän tarvitsi silloin tällöin muiden apua päästäkseen kävelemään. Lopulta hän meni tapaamaan erästä korva- ja kurkkutautilääkäriä, joka kysyi: ”Tuntuuko sinusta, että auto liikkuu vaikka se on jo pysähtynyt?” Melanie oli äärimmäisen helpottunut huomatessaan, että joku ymmärsi hänen sai rauttaan.
Hänellä todettiin vestibulaarineuroniitti, joka on yksi monista jatkuvaa pyörrytystä ja huimausta aiheuttavista sairauksista. Toinen vastaava sairaus on Menieren tauti, joka johtuu sisäkorvassa olevan nesteen poikkeuksellisesta lisääntymisestä. Se saattaa myös laukaista huminaa ja huonokuuloisuutta sairaassa korvassa. Kroonisiin tasapainohäiriöihin ei aina ole tarjolla parannuskeinoa, mutta oireita voidaan lievittää erilaisilla hoidoilla. Sairaudesta riippuen mahdollisia hoitomuotoja ovat lääkitys, leikkaukset ja erilaisiin harjoituksiin pohjautuva tasapainojärjestelmän kuntoutusterapia.
Ruotsin Göteborgissa työskentelevän tasapainohäiriöihin erikoistuneen fysioterapeutin Lena Kolenin mukaan kuntoutusterapia voidaan räätälöidä eri vaivojen mukaisesti. Hän suunnittelee kollegoidensa kanssa hoito-ohjelmia, joissa otetaan huomioon potilaan koko tasapaino järjestelmä.
”Kuntoutukseen voi sisältyä mitä tahansa aina pään liikuttarnisesta silmät kiinni tehtäviin ja yhteen osa-alueeseen painottuviin tasapainoharjoituksiin ’; hän sanoo. Simmsin tapauksessa kyseessä olivat harjoitukset, joiden aikana hän liikutti leukaansa ylös alas ja yritti samalla kohdentaa katseensa ensin liikkumattomaan kohteeseen ja myöhemmin televisioon. Tarkoituksena on, että aivot oppivat hiljalleen korvaamaan käskyissä olevat puutteet ja ohjaamaan toimintoja luottamalla muihin aisteihin, kuten näköön ja tuntoon.
Melanie on pystynyt työskentelemään sairaalan vastaanottovirkailijana neljänä päivänä viikossa. Hän auttaa myös ylläpitämään tukiryhmää, joka on suunnattu Yorkshiren alueella asuville tasapainohäiriöistä kärsiville ihmisille. Ryhmän yhtenä tavoitteena on kasvattaa tietoisuutta tasapainohäiriöistä, jotta potilaat saisivat turhan kärsimisen sijaan oikeanlaista hoitoa. ”Monet ovat peloissaan ja tuntevat olevansa yksin ongelmansa kanssa, koska he eivät tiedä mitä tapahtuu”, Melanie sanoo. ”Tasapainohäiriötovat kuitenkin paljon yleisempiä kuin luullaan”.
Lue lisää
