Bakteerit vaikuttavat painoosi

Tämän vuosituhannen alussa yhdysvaltalaistutkijat oivalsivat, että suoliston mikrobeilla on yhteys lihavuuteen. Viime vuosina tutkijat ovat havainneet, että lihavan ja laihan ihmisen pieneliöstö on erilainen. Lihavilla on paljon Firmicutes-ryhmän bakteereja, kun taas hoikkien suolistossa viihtyvät Bacteroidekset.

Firmikuutit lihottavat, koska ne ottavat ruoasta enemmän kaloreita käyttöön kuin bakteroidekset. Toisin sanoen eri bakteerit hyödyntävät saman ruoan eri tavalla, mikä vaikuttaa energiankulutukseen.

Esivanhemmillemme oli firmikuuteista etua, koska ruokaa oli vähemmän: ravinnosta saatiin viimeinenkin kalori irti. Sen sijaan yltäkylläisyydessä elävälle nykyihmiselle ne ovat turhankin tehokkaita – mikä näkyy lihomisena.

”Huonot bakteerit” pois

Tunnettu kiinalainen mikrobiologi todisti muutama vuosi sitten, että suoliston bakteerilajiston kirjo vaikuttaa olennaisesti ylipainoon. 26-vuotias koehenkilö laihtui 30 kiloa yhdeksässä viikossa, kun hänen suolistonsa bakteerikantaan vaikutettiin.

Alun perin 150-kiloisen miehen suolistossa oli runsaasti Enterobacter cloacae –bakteereja, jotka ovat luonteeltaan energian varastoijia. Zhao Liping työryhmineen laittoi miehen dieetille, jonka tavoite oli vähentää enterobakteerien määrää.

Uuteen ruokavalioon kuului täysjyväviljaa ja perinteisiä kiinalaisia lääkekasviksia, kuten karvaskurkkua. Yhdeksässä viikossa koehenkilön E. cloacae -bakteerit vähenivät 1,8 prosenttiin – ja 23 viikossa ne olivat hävinneet kokonaan. Kiloja katosi yhteensä 50.

Tutkimus osoitti, että ylipainon ja aikuistyypin diabeteksen kehittymiseen vaaditaan sekä huono ruokavalio että huono bakteeristo. Tutkijat toivovat, että tulevaisuudessa hoikistavia bakteereita voidaan siirtää suoraan lihavien suolistoon.

Bakteereja tarvitaan

EU:n rahoittama suuri kansainvälinen tutkimusprojekti MetaHIT-hanke on selvittänyt bakteerien merkitystä aineenvaihduntasairauksissa, eli metabolisissa taudeissa, kuten lihavuudessa, diabeteksessa sekä sydän- ja verisuonitaudeissa.

Pari vuotta sitten ilmestyneessä osatutkimuksessa tutkittiin 292 tanskalaisen suolistobakteerit. Noin 25 prosenttia heistä kuului vähäbakteerisiin. Heillä oli myös noin 40 prosenttia vähemmän bakteerien geenejä.

Näiden ”hyvien” bakteerien puute johtaa ”huonojen” bakteerien ylivaltaan, joka tuottaa elimistössä, eritoten suolistossa, tulehdusta aiheuttavia yhdisteitä, sytokiineja.

Tutkimuksen mukaan ihmiset, joiden suolistossa on tavallista vähemmän bakteerikantoja, ovat alttiita lihavuuteen liittyviin sairauksiin ja krooniseen matala-asteiseen tulehdukseen.

Vähäbakteerisilla esiintyy myös muita useammin insuliiniresistenssiä, diabetesta ja veren rasvahäiriöitä, mm. kohonnutta triglyseridiä, ja he ovat muita alttiimpia saamaan komplikaatioita.

Tutkimustuloksilla voi olla suuri merkitys tärkeimpien kansantautien ehkäisyssä ja hoidossa.

Nyt siis tiedetään, että runsaasti bakteerikantoja kantava ihminen voi olla lihava, mutta silti terve. Sitä vastoin vähäbakteerinen ylipainoinen henkilö yleensä sairastuu ja lihoo herkästi lisää.

Lääketieteen uusi läpimurto

Kehon bakteeriston monimuotoisuus ja sen vaikutukset ovat tulleet 2000-luvulla tutkijoille melkoisena yllätyksenä. Suolistossa elää jopa satatuhatta miljardia bakteeria.

Määrä on yli kymmenen kertaa suurempi kuin omien solujemme määrä. Yhteensä suolistossa bakteerimassaa on noin puolentoista kilogramman verran.

Seuraavan kymmenen vuoden aikana lääketieteessä nähdään uusi läpimurto. Suoliston bakteerien on osoitettu olevan yhteydessä moniin kroonisiin sairauksiin, kuten 1- ja 2-tyypin diabetekseen, MS-tautiin, Parkinsonin tautiin ja Alzheimerin tautiin.

Monet tutkijat uskovat, että parantumattomiksi luokiteltuihin sairauksiin voidaan hyvinkin löytää hoito.