Veriryhmällä on väliä
Ellet ole vastikään saanut verensiirtoa, et varmaankaan tule ajatelleeksi verityyppiäsi kovin usein. Se, löytyykö verestäsi molekyylejä, nimeltään A- ja B-antigeenit, tai proteiinia, jota kutsutaan Rh-tekijäksi, määrittää sen, mikä kahdeksasta tavallisimmasta verityypistä suonissasi virtaa. (Ryhmät: A+, A-, B+, B-, AB+, AB-, O+ or O-.) Näillä antigeeneillä on kuitenkin roolinsa myös muualla, sillä ne vaikuttavat elimistösi muihin järjestelmiin, kuten verisuoniin, hermosoluihin ja punasoluihin – minkä vuoksi veriryhmäsi saattaa myös lisätä riskiäsi saada tiettyjä sairauksia. Näiden syiden takia sinun kannattaa tietää oma veriryhmäsi.
Ryhmät A, B, AB: Sydänsairaudet
Muilla kuin O-ryhmillä on 25-30 prosenttia enemmän veren hyytymistä edesauttavia proteiineja, joita kutsutaan von Willebrandin -tekijäksi ja hyytymistekijäksi VIII. Osittain juuri tuon eron takia nämä ihmiset ovat 15 prosenttia suuremmassa vaarassa kuolla sydänsairauksiin, kerroo BMC Medicine -julkaisussa vuonna 2015 ilmestynyt tutkimus.
O-ryhmä: Vähemmän veritulppia
O-ryhmillä on vähemmän veren hyytymistä aiheuttavia proteiineja, joten he ovat myös pienemmässä vaarassa saada veritulppia. (Sen huono puoli on taas se, että veren hyytyminen estää liiallista vuotoa.) On kuitenkin monia syitä, jotka aiheuttavat veritulppia. ”Ei kannata olettaa, että O-veriryhmä pitää ihmisen ’turvassa’ tai että A-ryhmäläiset ovat suuremmassa vaarassa,” sanoo lääkäri Terry B. Gernsheimer American Society of Hematologysta.
O-ryhmä: Hedelmällisyysongelmat
O voi olla veriryhmistä yleisin, mutta se voi estää raskaaksi tulemisen. Kuten Albert Einsteinin College of Medicinessa suoritetussa tutkimuksessa todetaan, O-ryhmäläisten follikkelia stimuloivan hormonin (FSH) määrä oli tuplasti niin korkea, että se kertoi munasolujen alhaisesta määrästä.
Muut kuin O-ryhmä: Suurempi riski saada mahasyöpä
Toinen BMC Medicinessä julkaistussa tutkimuksessa tehty löydös: Muut kuin O-ryhmäläiset (A, B tai AB) olivat suuremmassa vaarassa sairastua vatsan syöpiin. Syynä oli mahdollisesti tulehduksellinen reaktio H. pylori -bakteeriin, tutkimuksessa todetaan. (Bakteerit aiheuttavat vatsahaavoja.)
Muut kuin O-ryhmä: Laskimoveritulppa
Hyytymistekijöihin liittyvien erojen vuoksi A/B-veriryhmän omaavilla on O-ryhmäläisiin verrattuna 31 prosenttia suurempi riski saada laskimotukos – veritulppa, joka muodostuu säären, nivusten tai käsivarren syvissä suonissa – kertoo University of Minnesotassa tehty tutkimus
Ryhmä AB: Heikentyvä muisti
AB on veriryhmistä epätavallisin, mutta tutkimusten mukaan AB-veriryhmäläisillä on 82 prosenttia suurempi riski kärsiä tulevaisuudessa kognitiviisista vaivoista. Tutkimuksen tekijöiden mukaan syynä voi olla se, että tämä veriryhmä pitää sisällään enemmän hyytymistekijä VIII:aa.
Ryhmä A tai B: Diabetes
A- tai B-veriryhmän omaavilla on jopa 21 prosenttia suurempi riski saada kakkostyypin diabetes, kertoo Diabetology. (B+-ryhmällä riski oli suurin.) Tutkijat totesivat, että tarkkaa syytä tähän ei tiedetä, mutta on mahdollista, että verityyppi vaikuttaa normaaliflooraan, mikä taas voi vaikuttaa sokeriaineenvaihduntaan ja tulehduksiin. 12 diabeteksen lisäsairautta ja miten niiltä vältytään.
Se ei voi kertoa täydellistä ruokavaliota
Olet ehkä kuullut trendikkäästä dieetistä: että tiettyjen ruokien syöminen ja välttäminen veriryhmääsi perustuen voi tehostaa terveyttäsi ja laskea sairastumisen riskiä. Vuonna 2013 American Journal of Clinical Nutrition -julkaisussa ilmestynyt tutkimus kuitenkin osoittaa, ettei tällaisen ruokavalion tehokkuudesta ole mitään todisteita. Eräässä toisessa tutkimuksessa taas todettiin, että vaikka ruokavalion noudattaminen voi auttaa, se ei liity tiettyyn veriryhmään.
Veriryhmä ei luultavasti kerro persoonallisuudestasi
Erään teorian mukaan veriryhmä voi selittää, miksi ihmiset käyttäytyvät tietyllä tavalla. Asiaa ei ole todistettu, mutta Japanissa tehdyssä tutkimuksessa huomattiin, että tietyt ominaisuudet jakautuivat ryhmien välillä. A-ryhmän omaavat esimerkiksi saivat korkeammat pisteet sinnikkyydestä verrattuna ryhmiin B tai O. Jopa tutkijat huomauttivat, ettei data kuitenkaan riitä todistamaan yhteyttä. Näyttää siis siltä, ettei käytöstään voi perustella veriryhmällään, ainakaan ennen kuin tiedämme aiheesta enemmän.
Mitä veriryhmätutkimuksesta kannattaa tietää
Pidä mielessäsi, että veriryhmän eri sairauksiin yhdistävät tutkimukset ovat väestöpohjaisia, joten ne voivat vain liittää asiat yhteen – mutta eivät todeta, että syy piilee veriryhmässä. ”Sairastumisen riskiin liittyy aina paljon tekijöitä,” huomauttaa tri Gernsheimer. Se tarkoittaa, että arkisilla tavoilla – kuten ruokavaliolla, liikunnan määrällä, stressinsietokyvyllä, sukurasitteilla – on valtava vaikutus riskin kokoon.
Älä ryhdy elämäntaparemonttiin veriryhmäsi takia
Veriryhmäsi ei sinetöi kohtaloasi, mitä terveyteen tulee. ”On tärkeää ymmärtää, että verityypit vaihtelevat eri etnisten ryhmien välillä ja niiden sisällä riippuen siitä, mihin ne ovat muuttoliikkeiden seurauksena päätyneet. Tällaiset kulttuurien väliset erot voivat johtaa eroihin ruokavaliossa ja elämäntavassa, ja se voi puolestaan vaikuttaa riskin suuruuteen,” sanoo tri Gernsheimer.
Vaikka verityyppi voi vaikuttaa elämääsi monin eri tavoin, ”meillä ei ole riittäviä todisteita siitä, että jonkun tulisi muuttaa elämäntapaansa sen vuoksi,” tri Gernsheimer selittää. Eikä sinun tarvitse tietää omaa veriryhmääsi sen varalta, että tarvitset verensiirron, hän jatkaa. Sairaalan henkilökunta ei luottaisi sanaasi, vaan tarkistaisi asian etukäteen. Toisin sanoen: Älä harmittele, jos et tiedä veriryhmääsi.
Lue lisää:
