Siksi onkin hyvä tietää, että yli sata vaivaa aina lääkkeiden sivuvaikutuksista virstatietulehduksiin voivat nekin aiheuttaa dementiaa muistuttavia oireita. ”Monet vanhuksien vaivat jäävät helposti huomaamatta tai ne diagnosoidaan väärin”, sanoo P. Murali Doraiswamy, neurokognitiivisten häiriöiden tutkimusohjelman johtaja Pohjois-Carolinan Duke-yliopistosta. ”Jos vaivat havaitaan ajoissa, ne saatetaan voida parantaa.”
Tässä kahdeksan yleistä vaivaa, jotka saattavat ensisilmäyksellä vaikuttaa dementialta, ja ohjeet siitä, mitä niille kannattaa tehdä.
1. Voisiko sinulla olla normaalipaineinen hydrokefalus?
Milton Newman tiesi, että jokin oli vialla. Hänellä oli ollut menestyksekäs hammashoitola New Yorkissa yli 33 vuoden ajan, mutta 15 vuoden kuluessa hänen muistinsa alkoi reistailla yhä enemmän. Kun yksinkertaisetkaan kotityöt eivät enää onnistuneet, hänen vaimonsa Phyllis alkoi pelätä miehensä jättämistä yksin kotiin. ”Se oli synkkää aikaa”, Milton sanoo. ”Olin kuin vihannes.”
Milton tapasi monia lääkäreitä ja kävi lukemattomissa testeissä. “Kaikki sanoivat, että kyseessä on alkava Alzheimerin tauti”, sanoo Phyllis. Vasta kun pariskunta jäi eläkkeelle ja muutti Arizonaan, eräs uusi lääkäri tunnisti ongelman todellisen luonteen. Kyseessä oli normaalipaineinen hydrokefalus (NPH), eli aivoissa olevan selkäydinnesteen määrän ajoittainen nousu, jonka seurauksena syntyvä paine saattaa vahingoittaa aivokudosta. Siihen on myös olemassa hoito.
Miltonin aivoihin asennettiin leikkauksessa suntti, joka säätelee nesteen virtausta. Leikkauksen jälkeen Milton alkoi palautua entiselleen. ”Se oli ihme”, Phyllis sanoo. ”Sain mieheni takaisin.” Pariskunta juhli 62-vuotishääpäiväänsä viime joulukuussa.
Kävelyvaikeus on yleensä ensimmäinen huomiota herättävä NPH-oire. ”Potilas laahustaa eteenpäin hitaasti ja pitää jalat leveällä tasapainon säilyttämiseksi”, sanoo Richard Lipton, neurologian varapuheenjohtaja New Yorkin Yeshivan yliopiston Albert Einstein College of Medicinesta. Muita oireita ovat virtsanpidätysongelmat tai toistuva tarve virtsata.
Toimi näin: Mene neurologille perusteelliseen terveystarkastukseen, jossa käydään läpi lääketieteellinen taustakertomuksesi. Kerroskuvaus, magneettikuvaus tai lannepisto voi vahvistaa diagnoosin.
2. Onko lääkityksessäsi vikaa?
Kymmenen vuoden ajan 73-vuotias Sidney Watson söi lääkkeitä moneen eri vaivaan, kuten korkeaan verenpaineeseen, astmaan, osteoporoosiin ja masennukseen. Perheen pitkäaikainen lääkäri oli määrännyt lääkkeet, ja Sidney otti ne kaikki kuuliaisesti.
”En kuitenkaan voinut paremmin, vaan entistä huonommin”, Sidney muistelee. ”Sain vakavia huimauskohtauksia, menetin usein tasapainoni ja kerran en löytänyt tietä postiin.” Perhelääkäri määräsi joka kerta uuden reseptin hänen kokeiltavakseen. Hänellä oli käytössään 22 eri lääkettä, kun hänet lopulta ohjattiin geriatrisen farmaseutin ja lääkeasiantuntija Armon B. Neel Jr:n hoidettavaksi.
”En ollut yllättynyt siitä, kuinka sairas hän oli”, sanoo Neel. ”Kukaan ei ollut vaivautunut tarkistamaan mitä lääkkeitä hän otti, puhumattakaan siitä, minkälaisia yhteisvaikutuksia lääkkeillä oli.” Maksan kyky hajottaa lääkeaineita heikkenee iän myötä, minkä seurauksena lääkeaineet kasaantuvat ja voivat aiheuttaa dementian oireita muistuttavia sivuvaikutuksia. Nykyään Sidney voi paljon paremmin ja ottaa päivittäin viisi pilleriä, joista kaksi on vitamiineja. ”En aloita enää yhtäkään lääkitystä kyselemättä”, hän sanoo.
Toimi näin: Kerro lääkärillesi kaikista käyttämistäsi lääkkeistä, mukaan lukien lisäravinteet ja itsehoitolääkkeet. Jos oireet alkavat lääkityksen aloittamisen jälkeen, kehosi ei reagoi lääkkeeseen toivotusti. Kysy lääkäriltäsi eri vaihtoehdoista.
3. Ehkä sinulla on masennus tai jokin muu mielenterveyden häiriö?
”Masennus vahingoittaa niitä aivojen alueita, jotka ovat elintärkeitä muistin, ajattelemisen, mielialojen, nukkumisen ja ruokahalun kannalta”, sanoo Majid Fotuhi, Memosyn Neurology Instituten johtaja Marylandista. ”Se koskee erityisesti vanhuksia”, lisää Richard Lipton Montefiore Medical Centeristä.
Miten masennuksen ja dementian sitten erottaa toisistaan? Masentunut ihminen ilmaisee olevansa surullinen, ihmettelee synkkää mielentilaansa ja kertoo keskittymisvaikeuksistaan. Alzheimerin tautiin liittyvää masennusta sairastava puolestaan ei luultavasti itse tunnista muistiongelmaansa tai välttämättä tunne olevansa surullinen.
Toimi näin: Varaa aika muistisairausklinikalle tai terveyskeskuksessa toimivalle psykiatrille, neurologille tai geriatrille masennuksen arvioimiseksi. Masennusta voidaan hoitaa tehokkaasti lääkityksen, säännöllisen liikunnan, kognitiivisen terapian ja stressinlievitystekniikoiden avulla.
4. Sairastatko virtsatietulehdusta?
Kahdeksankymmentävuotiaan Dorothy McGlinnin aviomies huomasi eräänä aamuna, että hänen vaimonsa puhui sekavia. Seuraavan viikon aikana tilanne paheni entisestään. Dorothylla oli kovia kipuja, joten aviomies vei hänet kiireesti sairaalaan. ”Äiti ei tuntenut minua, kun tulin sairaalaan”, sanoo tytär Mary Meyer. Heillä oli onni matkassa, sillä lääkärit tajusivat pian Dorothyn kärsivän virtsatietulehduksesta. Hänelle annettiin antibiootteja ja hänen tilansa parani merkittävästi seuraavan vuorokauden aikana.
Vanhusten virtsatietulehdukset jäävät usein huomaamatta, koska korkean kuumeen ja kivun kaltaiset tyypilliset oireet puuttuvat. Oireina saattavat sen sijaan ollaan muistiongelmat, sekavuus, houretila, huimaus, levottomuus ja jopa hallusinaatiot.
Miksi niin tapahtuu? Immuunijärjestelmän sekä virtsarakon lihasten heikentymisen vuoksi vanhusten rakko ei välttämättä aina tyhjene kokonaan. Rakkoon jääneeseen virtsaan saattaa kerääntyä bakteereja, joiden aiheuttama tulehdus vaikuttaa aivojen kykyyn lähettää ja vastaanottaa käskyjä. Sekavuus ja hourailu voivat olla ainoat tulehdukseen viittaavat oireet. Dementia kehittyy yleensä hitaasti ja asteittain, virtsatietulehdus puolestaan vaikuttaa mieleen nopeasti.
Toimi näin: Virtsatietulehdus saadaan yleensä helposti hoidettua antibioottien, runsaan nesteytyksen, terveellisen ruokavalion ja levon avulla.
Ennaltaehkäise ja hoida virtsarakontulehdusta!
5. Onko kilpirauhasesi tutkittu?
Miljoonat, pääosin yli 50-vuotiaat ihmiset kärsivät tietämättään kilpirauhasen sairauksista. He vain tuntevat itsensä laiskoiksi, masentuneiksi, hajamielisiksi tai levottomiksi.
Kilpirauhanen on kaulan alaosassa sijaitseva pieni perhosen muotoinen rauhanen, jonka tehtävä on erittää kehon eri osien toimintaa ylläpitäviä hormoneja. “Kilpirauhasen sairaudet kehittyvät hitaasti, minkä vuoksi oireita erehdytään usein luulemaan normaaleiksi ikääntymisen merkeiksi”, sanoo Borna Bonakdarpour, neurologian professori Northwestern-yliopiston Feinberg School of Medicinesta Chicagosta. Sekä liian alhainen että liian korkea kilpirauhashormonimäärä saattaa laukaista dementialle tyypillisiä oireita.
Toimi näin: Pyydä lääkäriä tai endrokrinologia tarkistamaan kilpirauhasarvosi yksinkertaisella verikokeella. Kilpirauhasen sairauksia voidaan yleensä lääkitä menestyksekkäästi, mutta joskus leikkaus on tarpeen.
Näitä merkeistä tunnistat piilevän kilpirauhasvaivan
6. Saatko tarpeeksi B12-vitamiinia?
B12-vitamiini on välttämätön veren puna- ja valkosolujen muodostamiselle. Sitä saa eläinkunnan tuotteista, kuten lihasta, kanasta, munista ja maidosta. Ellet ole vegaani, saat sitä luultavasti riittävästi syömästäsi ravinnosta. Iän myötä B12-vitamiinin imeytyminen saattaa kuitenkin vaikeutua, mikä johtaa pernisiöösiin anemiaan. Se aiheuttaa hermostovaurioita kuten käsien ja jalkojen tunnottomuutta ja/tai kihelmöintiä, sekavuutta, luonteen muutoksia, ärtyneisyyttä, masennusta ja hajamielisyyttä.
Toimi näin: Varaa aika perusteelliseen lääkärintarkastukseen ja verikokeisiin. Pernisiöösi anemia ei parane rautalääkityksellä, toisin kuin muut anemiat. Useimmiten kuukausittainen joko pistoksena tai suullisesti otettava B12-lisäannos tehoaa.
7. Voisiko sinulla olla diabetes?
Ihmiskeho tarvitsee tietyn määrän glukoosia (sokeria) pitääkseen verisuonet toimintakunnossa. Liian korkea tai alhainen glukoosipitoisuus vahingoittaa aivojen verisuonia varastaen uusien hermosolujen luomiseen tarvittavan energian. Seurauksena ovat muistihäiriöt, sekavuus, ärtyneisyys ja tarkkaamattomuus.
Toimi näin: Diabetekseen liittyvien kognitiivisten oireiden torjuminen riippuu siitä, kuinka vakavasti sairaus on vahingoittanut aivoja. ”Sen vuoksi on hyvin tärkeää havaita sairaus aikaisessa vaiheessa tai ehkäistä se kokonaan”, Duke-yliopiston Doraiswamy sanoo. Verensokeri- ja insuliinitasojen huolellinen tarkkailu on diabeetikolle elintärkeää. Painon pudottamisella, liikunnalla ja terveellisellä ruokavaliolla on iso merkitys. Näin vältät diabeteksen!
8. Käytätkö runsaasti alkoholia?
”Alkoholin liikakäyttö tuhoaa aivosoluja alueilta, jotka ovat tärkeitä muistin, ajattelun, päätöksenteon ja tasapainon kannalta”, sanoo Majid Fotuhi.
Runsaan alkoholinkäytön seurauksena myös ruokavalio voi olla epäterveellinen, jolloin aivot eivät saa tarpeeksi tärkeitä ravinteita, kuten tiamiinia (B1-vitamiini). Vakava tiamiinin puutos voi johtaa Wernicke-Korsakoffin oireyhtymään (WKS). Se on krooninen muistihäiriö, jonka oireita ovat sekavuus, muistinmenetys, vihamielisyys, levottomuus ja hermovauriot.
Toimi näin: Vahingon laajuus vaikuttaa siihen, kuinka tehokkaasti pitkäaikaisen alkoholin liikakäytön vaikutukset voidaan parantaa. Wernicke-Korsakoffin oireyhtymää hoidetaan tiamiiniannostuksilla. Hanki apua raittiina pysymiseen, mikäli arvelet, että muistiongelmasi liittyvät alkoholiin.
Alkoholi – paljonko on liikaa
Lue lisää
Jumppaa aivot kuntoon
7 kikkaa, joilla aivot pysyvät terävinä
Näin tulkitset kehosi antamia vihjeitä
