Käyttö
Ahdistuneisuus
Antioksidanttien lisääminen
Korkea verenpaine
Mielialan parantaminen
Selkäkipu
Stressi
Sydänterveyden edistäminen
Historiaa
Sekä mayat että asteekit uskoivat, että suklaassa oli taikavoimia, ja että se oli jopa jumalallista, ja he käyttivät sitä pyhissä rituaaleissaan. Asteekkikuningas Montezuma saattoi olla ensimmäinen, joka tarjosi suklaata espanjalaisille konkistadoreille. Nämä nyrpistivät nenäänsä makeuttamattomalle suklaajuomalle ja sanoivat sitä ”kitkeräksi, sioille sopivaksi juomaksi”. Mutta kun he sekoittivat juomaan sokeria, mieli muuttui. Suklaa oli yksi aarteista, joita espanjalaiset toivat mukanaan Eurooppaan uudesta maailmasta. Suklaa saapui Eurooppaan vuonna 1528, ja sen lähde ja valmistustapa pidettiin salassa yli 90 vuoden ajan. 1600-luvulle tultaessa suklaa yleistyi koko Euroopassa, ja sitä pidettiin ravinteikkaana, lääkinnällisenä ja jopa libidoa kohentavana. Tarinan mukaan huikentelevainen Casanovakin joi runsaasti kaakaota. Kun eurooppalaiset asettuivat Pohjois-Amerikkaan, suklaasta tuli siellä niin haluttu ja arvokas tuote, että se kuului Amerikan itsenäisyyssodan sotilaiden säännölliseen muonitukseen, ja joskus sitä käytettiin palkkana käteisen sijaan.
Mitä tumma suklaa sisältää?
Kaakaopavut, josta kaakaomassa, kaakaovoi ja kaakaojauhe valmistetaan, ovat täynnä flavonoideja. Ne ovat voimakkaita antioksidantteja, jotka neutraloivat soluja vahingoittavia ja tauteja aiheuttavia vapaita radikaaleja. Tummassa suklaassa on paljon enemmän flavonoideja sisältävää kaakaota kuin maitosuklaassa. Jos siis haluaa hyötyä suklaan terveysvaikutuksista, kannattaa unohtaa makeimmat laadut ja valita vähintään 60 prosenttia kaakaota sisältävä suklaa. Mitä enemmän kaakaota, sitä terveellisempää suklaa on. Suklaan flavonoidit lisäävät elimistön typpioksidipitoisuutta. Typpioksidi on kaasu, joka rentouttaa ja laajentaa verisuonia, mikä puolestaan auttaa verenkiertoa ja alentaa verenpainetta. Suklaa koostuu kolmesta rasvasta, joista jokaista on osapuilleen yhtä paljon. Sydämelle terveellistä oleiinihappoa on myös esimerkiksi oliiviöljyssä. Steariinihappo ja palmitiinihappo ovat tyydyttyneitä rasvoja. Mutta toisin kuin huonoa kolesterolia lisäävillä tyydyttyneillä rasvoilla, steariinihapolla ei ole vaikutusta kolesteroliin. Palmitiinihappo sen sijaan nostaa kolesterolia, mutta vain kolmannes suklaan rasvakilojouleista koostuu palmitiinihaposta.Learn morehttps://imasdk.googleapis.com/js/core/bridge3.490.0_en.html#goog_1534178651Learn morehttps://imasdk.googleapis.com/js/core/bridge3.490.0_en.html#goog_1534178649
Kilojouleongelma
Joissakin tutkimuksissa käytetään mittana 100 grammaa tummaa suklaata. Tässä määrässä on huimat 2 300 kilojoulea. Niin paljon ei juuri kenenkään kannata säännöllisesti syödä. Jos haluaa syödä suklaata päivittäin, noin 40 gramman annos on hyvä. Siinä on 920 kilojoulea. Muusta ruokavaliosta kannattaa sitten vähentää sama määrä, sillä muuten paino saattaa vuoden aikana nousta peräti 10 kiloa.
Tieteellinen tutkimus
Suklaata annetaan romanttisena lahjana, ja sillä lepytellään pahastuneita kumppaneita. Erityisesti naisilla on tapana turvautua suklaaseen, jos alakulo vaivaa. Nyt tutkijat ovat alkaneet selvittää, miksi suklaa ilahduttaa. Sveitsiläisen Nestlé-tutkimuskeskuksen tutkijat tutkivat suklaan vaikutusta stressihormonitasoon. Tutkimukseen osallistui 30 ihmistä, joiden ahdistustaso testattiin. Kolmentoista ihmisen ahdistustaso oli korkea, seitsemäntoista matala. Jokainen osallistuja söi kahdesti päivässä 20 grammaa tummaa suklaata. Kahden viikon kuluttua tehtiin veri- ja virtsakokeet ja huomattiin, että suklaa oli alentanut kaikkien tutkittavien stressihormonitasoa, mutta korkean ahdistustason koehenkilöillä pudotus oli suurempi kuin muilla.
Yhdysvaltalainen sydänjärjestö American Heart Association veti yhteen vuosien suklaatutkimusten tulokset tutkimusraportissa, joka julkaistiin järjestön lehdessä Circulationsissa. Lopputulos oli, että ”Kaakaolla on sydäntä ja verenkiertoa auttavia vaikutuksia”. Tutkimusraportissa kerrotaan, että terveysvaikutukset johtuvat suklaan runsaasta polyfenolimäärästä. Polyfenolit ovat voimakkaita antioksidantteja, joita on myös hedelmissä ja vihanneksissa.
Esimerkiksi vuonna 2008 Johns Hopkins –yliopiston ja Sinai-sairaalan tutkijat Baltimoressa totesivat, että syömällä 100 grammaa tummaa suklaata (70 prosenttia kaakaota) joka päivä viikon ajan voi alentaa epäterveellisen LDL-kolesterolin määrää kuudella prosentilla ja nostaa terveellisen HDL-kolesterolin määrää kahdeksalla prosentilla. Tuftsin yliopiston ikääntyvien ihmisten ravitsemustutkimuskeskuksen kanssa yhteistyötä tehneet italialaiset tutkijat tutkivat 19 ihmistä, joilla oli korkea verenpaine ja ongelmia verensokerin hallinnassa. Tutkittaville annettiin päivittäin sata grammaa tummaa tai valkoista suklaata. 15 päivän kuluttua ryhmät vaihtoivat suklaata. Tumman suklaan syöminen alensi systolista verenpainetta (verenpainelukeman ensimmäistä numeroa) kahdellatoista numerolla ja diastolista painetta yhdeksällä. Valkoisella suklaalla ei sellaista vaikutusta ollut. Lisäksi tumma suklaa vähensi tulehdusta, joka on toinen sydänsairauksien riskitekijä, ja lisäsi insuliiniherkkyyttä, joka on tärkeä kakkostyypin diabeteksen hoidossa. Nämä 12 ruokaa pahentavat tulehdusta
Vinkki ostajalle
Tumma suklaa on parempi vaihtoehto kuin maitosuklaa. Parasta on, jos kaakaopitoisuus on vähintään 60-75 prosenttia. Mitä korkeampi kaakaoprosentti, sitä kitkerämpää suklaa on, mutta sitä enemmän siinä on myös antioksidantteja. Maitosuklaalla ei ole todettu samanlaisia terveysvaikutuksia, ja siinä on paljon tyydyttynyttä maitorasvaa. Prosessointi poistaa kaakaosta ja suklaamassasta suurimman osan flavonoideista. Valkoisessa suklaassa ei ole lainkaan kaakaota eikä myöskään terveysvaikutuksia.
Hyvä tietää
Suklaassa on runsaasti fenyylietyyliamiinia (PEA), luonnollista yhdistettä, jonka vaikutus muistuttaa amfetamiinia. Se voi laukaista migreenipäänsäryn sille alttiilla ihmisillä.
Lue lisää:
12 elinikää pidentävää ruokaa
10 ruokaa, jotka voivat auttaa masennukseen
Hyödyllistä tietoa kurkumasta
