”Jumala puhalsi ja he hajaantuivat”
Vuonna 1588, Espanjan kuningas Filip II lähetti armadansa valloittamaan Englannin. Tavoite oli palauttaa maa protestanttisesta valtiosta takaisin katoliseksi. Valloitus sujui hyvin siihen asti, kunnes armada pääsi Calais’hen, missä jokainen laiva tiputti ankkurinsa ja odotti yhdistävänsä voimansa Espanjan armeijan kanssa. Mutta kun laivasto oli ankkurissa, englantilaiset hyökkäsivät lähettäen kahdeksan palavaa laivaa täpötäyteen satamaan. Laivasto sai myös osakseen luontoäidin mahdin, sillä voimakkaat tuulet ja korkeat aallot Atlantin myrskystä sekä palavat laivat eivät jättäneet Espanjan armadalle muuta mahdollisuutta kuin palata kotiin. Suurimmalle osalle armadasta se oli kuitenkin liian myöhäistä. Alle puolet 130:n laivan laivastosta palasi kotiin ja 20 000 miestä menehtyi. Englannin kuningatar Elisabeth I antoi kunnian myrskystä jumalalliselle väliintulolle ja kaiversi mitaleihin lauseen ”Jumala puhalsi ja he hajaantuivat.”
Napoleonin invaasio Venäjälle
Napoleon Bonaparte saattoi sortua välillä ylimielisyyteen. Joten kun hän päätti hyökätä Venäjälle vuonna 1812, vastoin usean kanssaupseerin neuvoja, ei ollut suurikaan yllätys, että invaasio epäonnistui. Monien historijoitsien mukaan kuitenkin sää on koitui hänen suurimmaksi haasteekseen. Napoleonin 600 000 miestä ja yli 200 000 hevosta eivät voineet mitään Venäjän jäätävälle talvelle. Moni hevonen kuoli ja ilman niitä armeija ei voinut siirtää aseitaan ja varusteitaan. Nälkiintyminen ja taudit iskivät, ja kun tappiosta tuli vääjäämätön, Napoleon hylkäsi armeijan ja palasi reellä kotiin estääkseen vallankaappauksen.
Hitlerin invaasio Venäjälle
Huolimatta Napoleonin antautumisesta Venäjän talvelle vuosisata aiemmin, Hitler johti myös joukkonsa sinne 22. kesäkuuta 1941 toisen maailmansodan aikana. Hän arveli, että Operaatio Barbarossaksi nimetty sotaretki kestäisi vain muutaman kuukauden ja että joukot palaisivat takaisin ennen lokakuuta. Itsevarmat joukot jättivät suurimman osan talvivarusteistaan kotiin – ja maksoivat siitä kovan hinnan. ”Minuun iski kauhu ja tajusin, että heillä ei ollut silmäluomia”, italialainen toimittaja Curzio Malaparte kirjoitti katsoessaan saksalaisten joukkojen kotiinpaluuta. ”Sen talven kamala kylmyys johti outoihin seurauksiin. Tuhannet ja taas tuhannet sotilaat menettivät jäseniään; tuhannet ja tuhannet menettivät korvansa, nenänsä, sormensa ja sukuelimensä pakkaselle. Monet olivat menettäneet hiuksensa… moni oli menettänyt silmäluomensa. Kylmän koskettamina silmäluomet tippuvat pois kuin pala kuollutta ihoa.” Operaatio Barbarossa oli kaikkineensa valtava tappio Saksalle.
Nagasakin pommitus
Kun yhdysvaltalainen pommikone Bockscar lähti Tinianin saarelta 9. elokuuta 1945, sen alkuperäinen kohde ei ollut Nagasaki vaan japanilainen kaupunki Kokura, missä sijaitsi suuri japanilainen asevarasto. Pommikoneen lähestyessä kaupunkia, sen kohde kuitenkin hämärtyi paksujen pilvien takia. Pilotti Charles W. Sweeney kiersi alueen kolme kertaa, kunnes päätti siirtyä tehtävän varakohteeseen, Nagasakiin. Pilvi, joka pelasti yhden kaupungin, tuomitsi toisen. Kello 10:58 paikallista aikaa Bockscar tiputti ydinpomminsa, tappaen arviolta 35 000 ihmistä ja tuhoten 44 prosenttia kaupungista.
Long Islandin taistelu
Vaikka Long Islandin taistelu oli englantilaisten voitto Yhdysvaltojen vapaussodassa, se olisi voinut olla paljon tuhoisampi ilman lyhyttä hyvän sään ajanjaksoa, joka suosi siirtokuntien armeijaa. Viikko sen jälkeen, kun armeija oli taistellut englantilaisia vastaan Long Islandilla ja Brooklynissä, joukkojen ylijohtaja George Washington päätti, että oli aika ylittää East River Brooklynistä Manhattanille ja vetäytyä. Hän aloitti lauttaliikenteen yöllä, mutta aamuun mennessä suurin osa armeijasta oli yhä väärällä puolella jokea. Jos englantilaiset olisivat nähneet heidät, heidät olisi todennäköisesti tapettu tai vangittu. Sen sijaan luontoäiti lähetti suojan – paksu sumu laskeutui alueen ylle ja peitti lautalla liikkuvat Washingtonin joukot. Sumun hälvettyä, kun englantilaiset hyökkäsivät, siirtokuntien armeija oli poissa. Jos Washington olisi menettänyt nuo joukot, on täysin mahdollista, että sota olisi päättynyt eri tavalla.
The Dust Bowl, ”Pölykulho”
Kun muu maa kärsi 1930-luvun lamasta vuonna 1929, maanviljelijät eteläisillä Suurilla tasangoilla jatkoivat satojen kasvattamista ja rahan tienausta. Sitten, vuonna 1931, sade lakkasi ja nuo samat maanviljelijät muuttuivat hetkessä maan rikkaimmista ihmisistä kaikista huono-onnisemmiksi. Hiekkamyrskyt kulkivat kenttien yli ja veivät pintamaan mukanaan tuhoten alueen maatalouden. Perheet pakkasivat laukkunsa ja muuttivat länteen, muuttaen eteläisten Suurten tasankojen tulevaisuuden.
Kamikaze-tuulet
Mitä tulee valtakunnan säilyttämiseen, ei ole parempaa propagandaa kuin väite siitä, että jumalat ovat puolellasi. Näin teki Japanin keisari vuosina 1274 ja 1281, kun Kublai-kaanin mongolijoukot epäonnistuivat Japanin valloituksessa, koska kaksi valtavaa hirmumyrskyä tuhosi hänen laivansa. Tarinan mukaan keisari kutsui nämä ”kamikaze” – jumalalliset – tuulet pelastamaan Japanin. Keisari Hirohito kertoi tarinan Kamikazetuulista uudelleen toisen maailman sodan aikana, kun hän pyysi hävittäjälentäjiä muuttumaan hänen jumalallisiksi tuulikseen ja suojelemaan valtiota liittoutuneiden joukoilta.
Lue lisää:
6 outoa asiaa, jotka tapahtuvat juuri ennen myrskyä
22 asiaa, joita et tiennyt ukkosesta
36 yleistä totuutta, jotka ovatkin tarua
