Kananliha & evoluutio
Kylminä aamuina marsuni Chester näyttää isolta valkoiselta pörröpallolta, koska sen turkki nousee pystyyn luoden eristävän kerroksen sen ruumiin ympärille. Useimmat nisäkkäät pystyvät tähän ja meidän esi-isillämme oli se taito myös, mukaan lukien koko kehon peittävä karvapeite, joka teki kyvystä hyödyllisen. Nykyihmiset menettivät paksun karvapeitteensä (ehkä esi-isiemme täytyi pystyä vapauttamaan kehon lämpöä savanneilla tai ehkä karvaton iho auttoi heitä välttämään vaarallisia loisia), mutta me säilytimme pienten iholihastemme taipumuksen supistua, kun olemme viluissamme tai peloissamme, kuten koiran kohtaava kissa.
Häntäluu
Ihmisillä ja meidän lähisukulaisillamme isoilla ihmisapinoilla (simpanssit, bonobot, gorillat ja orangit) on kaikilla muutaman selkänikaman kokoelma (coccyx) selkärangan lopussa. Se on jäänne siitä, mikä muilla nisäkkäillä kasvaa hännäksi, joka heiluu (koira), tarttuu puunoksiin (apina) tai auttaa tasapainoilemaan aidan päällä (orava). Hännät voi oikeastaan jäljittää meidän kaukaisimpiin selkärankaisiin esi-isiimme, mistä johtuen kaloilla, matelijoilla ja linnuilla on ne myös. Koska yhdelläkään lajilla, jota me kutsumme varhaisiksi ihmisiksi, ei ollut häntiä, LiveScience -sivuston mukaan tutkijat arvelevat, että ne ovat saattaneet tulla tielle, kun esi-isämme alkoivat kävellä suorassa, mutta me emme koskaan menettäneet piirrettä kokonaan: ihmisalkiot kehittävät hännän joksikin aikaa noin neljän viikon kuluttua hedelmöityksestä.
Viisaudenhampaat
Varhaisilla ihmisillä oli suuremmat leuat kuin meillä, ja niissä oli paljon tilaa kolmannelle poskihammasryhmälle ylhäällä ja alhaalla. Sittemmin olemme kehittäneet aivot, jotka vievät tilaa kallossamme, joten nuo hampaat eivät aina mahdu pienentyneisiin leukoihimme – ne kehittyvät ienten sisällä, mutta ilman tilaa kasvaa, ne aiheuttavat kipua ja tulehduksia ja ne poistetaan usein.
Umpisuoli
Tämä on jälleen yksi evoluution jäänne, joka ei ainoastaan ole selkeästi hyödytön, mutta aiheuttaa ongelmia, kun se tulehtuu. Charles Darwin mainitsi umpisuolen – pieni osa lähellä paksusuolen alkua – esimerkkinä surkastuneesta ruoansulatuselimestä, ja hän ja hänen kollegansa arvelivat, että siitä tuli hyödytön, kun apinat ja ihmiset alkoivat ruohon syömisen sijaan syödä enimmäkseen hedelmiä. Kuitenkin viime vuosina tutkijat ovat oivaltaneet, että monilla muilla nisäkkäillä on umpisuoli (mukaan lukien koalat ja majavat). Pieni elin saattaa Scientific American -lehden mukaan olla osa immuunijärjestelmää ja auttaa kehon puolustuskykyä varastoimalla terveellisiä suolibakteereja.
Vilkkuluomi silmässä
Monilla nisäkkäillä ja joillakin linnuilla, matelijoilla ja hailla on ylimääräinen silmäluomi, jota kutsutaan nimellä nictating membrane. Luomi on osittain läpinäkyvä ja pyyhkäisee silmän yli sivuttain sisäkulmasta lähtien. Tämä ylimääräinen silmäluomi auttaa suojelemaan silmää roskilta tai vammoilta ja yleensä pitää myös sarveiskalvon kosteana. Ihmisillä ja useimmilla muilla kädellisillä tuo kolmas silmäluomi on kuitenkin surkastunut ihomaiseksi taitteeksi silmäkulmaan, ilman mitään tarkoitusta. Tämä on saattanut tapahtua, koska käytämme käsiä ruoan ottamiseen sen sijaan että hyökkäisimme saaliin kimppuun suullamme ja kaivaisimme peltoja kasvoillamme. Olemme siis kehittyneet niin, ettemme tarvitse niin paljoa suojaa silmillemme.
Korvalihakset
Yksi lapsuuden parhaista ystävistäni pystyi heiluttamaan korviaan, mutta minun nähdäkseni tempun ainoa hyöty oli viihdyttää muita ala-astelaisia. Meillä kaikilla on pienenpienet lihakset korviemme ympärillä, jotka ovat heikompi versio niistä, jotka olisivat auttaneet evolutiivisia esi-isiämme kääntämään korviaan ääneen suuntaan samaan tapaan kuin jänis. Kun kuulemme yllättävän äänen takaamme, nuo lihakset yhä värähtävät siinä korvassa, joka on ääntä lähempänä.
Palmaris longus -jänne
Nykyaikaisessa ihmiskehossa on useampia lihaksia ja jänteitä, jotka ovat jäänteitä evoluutiosta eikä niillä enää ole mitään tarkoitusta. Palmaris longus on jänne käden kämmenpuolella ranteessa ja sitä ei ole ollenkaan noin 16 prosentilla ihmisistä; meille muille sillä ei ole merkitystä ja sen voi leikata ilman että se aiheuttaa mitään ongelmia. Se on itseasiassa aika hyödyllinen niille, jotka tarvitsevat uuden jänteen jonnekin muualle – kirurgit voivat poistaa sen ja siirtää sinne missä siitä on hyötyä.
Plantaris -lihas
Tämä lihas on pohkeen yläosassa niillä 90 prosentilla ihmisistä joilla se on. Se auttaa taittamaan polvea, mutta vain vähän – ihmiset, joilla sitä ei ole, eivät kaipaa sitä. Jänne, joka kiinnittyy plantaris
-lihakseen on itseasiassa kehon pisin lihas, joten se voi olla todella hyödyllinen sellaiselle, joka tarvitsee jännekudosta jonnekin muualle, samoin kuin palmaris longus -jänne.
Pyramidalis ja sternalis -lihakset
Nämä kaksi lihasta ovat niin hyödyttömiä, että monilla ihmisillä ei ole niitä lainkaan ja kukaan ei pystyisi kertomaan eroa ilman kirurgista tarkastelua tai erityiskuvaamista. Pyramidalis on vatsalihaksissa (20 prosentilla ihmisistä ei ole sitä), ja sternalis on pieni lihas joka kulkee rintalihasten päällä vain noin 8 prosentilla väestöstä.
Viiksilihakset
Melkein kaikilla nisäkkäillä on viiksikarvat, lukuunottamatta muurahaiskarhuja, vesinokkaeläimiä ja meitä. Eläimen viiksikarvat ovat yleensä todella herkät monenlaisille ärsykkeillä ja ne voivat kertoa eläimelle paljon ympäristöstä – myös pimeässä. Hylje, jonka silmät on peitetty ja jolla on kuulosuojaimet, voi edelleen saada kaloja kiinni sen informaation avulla mitä se saa viiksikarvoiltaan. Ihmiset ovat kehittyneet keräämään tietoa muilla aisteilla, mutta meillä on yhä pienet jäännelihakset ylähuulissamme, jotka ovat jossain vaiheessa kontrolloineet pitkiä viiksiämme.
Miesten nännit
Nämä eivät tarkalleen ottaen ole jäänteitä evoluutiosta, mutta ne korostavat sitä, miten ihmisen keho kehittyy. Raskauden muutaman ensimmäisen viikon aikana miespuoliset ja naispuoliset alkiot kasvavat aika lailla samaan tapaan. Viikon kuusi tai seitsemän aikana Y-kromosomi saa miespuoliset alkiot kehittämään kivekset, jotka sitten noin viikolla yhdeksän alkavat kehittää testosteronia, jotka aloittavat miehen piirteiden kehityksen. Siihen mennessä nännit ovat jo ehtineet muodostua ja jäävät myös miehille.
Hikka
Hikan aikana ne lihakset, joilla me hengitämme sisään, supistuvat samaan aikaan kun äänihuulet painuvat kielen ja suun yläosan takia kiinni. Mitään selvää syytä ihmisen hikalle ei ole, mutta samantapainen liike on hyödyllinen sammakkoeläimille: kun ne hengittävät veden alla siinä vaiheessa kun niillä on sekä keuhkot että kidukset, nuijapäät ahmaisevat suullisen vettä, sulkevat keuhkoihin menevän aukon ja sitten työntävät veden ulos kiduksien kautta. Sekä ihmisissä että sammakkoeläimissä hikan aiheuttava reaktio tulee aivorungosta, joten tiedemiehet ovat ehdottaneet että hikka on jäänne kalaisilta esi-isiltä.
Käden tarttumisheijaste
Vastasyntyneet ihmiset ovat hentoja ja avuttomia, mutta heillä on yllättävän vahva käsiote, joka on luultavasti jäänne ajoilta, jolloin vauvojen täytyi tarttua (karvaisiin) vanhempiinsa pysyäkseen mukana. Nykyään monet vauvat voivat pitää kiinni niin tiukasti, että he kannattavat oman painonsa. Refleksi kestää noin neljä ensimmäistä elinkuukautta ja se on huomattavissa myös vauvojen jaloissa.
Kyky juoda maitoa
Jotkin ihmispiirteet ovat kehittyneet paljon myöhemmin lajimme historiassa elämäntapojen ja kulttuurin vaikutuksesta. Yli 10 000 vuotta sitten, vain vauvat kehittivät laktaasia, entsyymiä jota me tarvitsemme pystyäksemme sulattamaan maitoa. Mutta kun ihmiset alkoivat kasvattaa karjaa ja kameleita Pohjois-Euroopassa, Itä-Afrikassa ja Lähi-idässä, he, joilla oli geneettinen muutos, jonka avulla he pystyivät kehittämään laktaasia aikuisiässä, oli ravinnollinen etu ja he siirsivät geeninsä eteenpäin. Nykyään yli 90 prosenttia ihmisistä voi juoda maitoa.
Siniset silmät
Kaikilla ihmisillä oli ruskeat silmät, kunnes joskus 6 000–10 000 vuotta sitten geneettinen mutaatio synnytti täysin uuden silmien värin. Mitään selkeää evoluutionääristä hyötyä sinisistä silmistä ei ole, mutta ne ovat silti pysyneet. Noin yhdellä kuudesta amerikkalaisesta on siniset silmät. Se on pudonnut siitä noin puolesta, jotka syntyivät 1900-luvun vaihteessa ja joilla oli siniset silmät. Tutkijat ehdottavat, että yhtä moni ihminen ei enää mene naimisiin etnisen ryhmänsä sisällä, kuten he tekivät 100 vuotta sitten, sallien resessiivisten sinisten silmien siirtymisen eteenpäin.
Muuttuvat aivot
Viimeisen noin 20 000 vuoden aikana ihmisten aivot ovat tutkijoiden mukaan itseasiassa kutistuneet. Wisconsin yliopiston antropologi John Hawks kertoi Discover Magazine -lehdelle, että sitä on tapahtunut Aasiassa, Euroopassa, Afrikassa – ”kaikkialla minne katsomme”. Meistä saattaa olla tulossa tyhmempiä tai ehkä meistä on tulossa tehokkaampia. Joka tapauksessa, me muutamme aivojamme myös päivittäisten aktiviteettiemme myötä: Vaikka emme kuitenkaan uudelleen kirjoita neuroneja tavalla, joka siirtäisi ne eteenpäin geneettisesti, nykypäivän älypuhelimia käyttävillä ihmisillä on erilaisia yhteyksiä aivojensa ja peukaloidensa välissä kuin heillä, jotka eivät ole surffanneet Facebookissa pienillä ruuduilla.
Lue lisää:
13 dinosauruksiin liittyvää ”faktaa”, joihin tieteilijät eivät haluaisi sinun uskovan
