Jääkarhut luokitellaan merinisäkkäiksi
Kyllä vain. Toisin kuin maailman muita karhulajeja, jääkarhuja pidetään merinisäkkäinä delfiinien, merileijonien ja manaattien tapaan, kertoo WWF. “Ne ovat miltei kaikessa toiminnassaan riippuvaisia valtamerestä tai meriekosysteemeistä”, kertoo Kristin Laidre, meribiologi Washingtonin yliopistosta ja jääkarhujen suojeluun erikoistuneen IUCN-asiantuntijaryhmän jäsen. Jääkarhut viettävät suurimman osan elämästään arktisella jäätiköllä, jolla ne metsästävät hylkeitä, ja niiden latinankielinen nimi Ursus maritimus merkitsee “merikarhua”.
Ne voivat uida monta päivää
“Jääkarhut ovat oivallisia uimareita”, sanoo Laidren aviomies Eric Regehr, joka on myös meribiologi Washingtonin yliopistossa ja IUCN-asiantuntijaryhmän jäsen. “Pisin matka, jonka niiden tiedetään uineen on monta sataa kilometriä useamman päivän aikana”. Jääkarhut yrittävät kuitenkin usein välttää pitkien matkojen uimista, koska se on hyvin vaativaa, Regehr lisää. New Scientist -julkaisussa ilmestyneessä tutkimuksessa todetaan, että jääkarhujen aineenvaihdunta on yli 1,6 kertaa nopeampi kuin aiemmin on oletettu. Mitä kauempaa niiden täytyy etsiä ruokaa, sitä vaikeampi niiden on korvata matkan aikana kuluttamansa kalorit.
Ja ne uivat vauhdilla!
SeaWorldin mukaan jääkarhut voivat uida jopa kymmenen kilometriä tunnissa. Useimmat ihmiset eivät yllä moiseen vauhtiin – joka ESPN:n mukaan vastaa Michael Phelpsin parasta nopeusennätystä. Lisäksi jääkarhut käyttävät uimiseen vain isoja etutassujaan – kuten koiraa uivat lapset – ja niiden takajalat toimivat suuntaa ohjaavana peräsimenä.
Niiden turkki on mukautunut ympäristöönsä
Ensinnäkin sen väri helpottaa metsästämistä arktisella alueella: ”Jääkarhujen turkki auttaa niitä sulautumaan maastoonsa merijäällä”, Laidre sanoo. Paksu turkki koostuu tiheästä, lähempänä ihoa olevasta aluskarvasta sekä ulompana olevista, pidemmistä karvoista, kuvailee hyväntekeväisyysjärjestö Polar Bears International. Turkki eristääkin lämpöä niin hyvin, että jääkarhut voivat ylikuumentua, jos ne juoksevat liian kauan.
Jääkarhut eivät pysy lämpiminä vain rasvakerroksensa avulla
Märkänä turkki ei eristä lämpöä läheskään yhtä hyvin kuin kuivana. Uidessaan jääkarhut pitävät ruumiinlämpönsä sopivana aivan ihonsa alla olevan rasvakerroksen avulla. SeaWorldin mukaan tuo rasvakerros voi olla jopa 11 senttiä paksu. (Yllättävää kyllä, jääkarhun iho onkin musta.)
Ne ovat yhtä ketteriä maalla kuin vedessä
“Jääkarhut voivat kävellä tuhansia kilometrejä vuodessa”, Laidre kertoo. Niiden valtavien tassujen pohjassa on pieniä nystyröitä, jotka tarttuvat jäähän ja estävät niitä liukastumasta. Lisäksi niiden varpaiden välillä on kitkaa lisäävää karvaa, kuvaa Polar Bears International. Kävellessään ohuella jäällä ne pitävät jalkansa kauempana toisistaan ja jakavat siten painonsa tasaisemmin, jotta eivät putoa jään läpi.
Jääkarhut ovat huippumetsästäjiä
Niiden suosikkiateria on hylje, jonka ne nappaavat kiinni kynsillään. Ja nuo jopa viisi senttiä pitkät kynnet ovatkin hurjat, kertoo Polar Bears International. Joskus jääkarhut yllättävät pahaa-aavistamattomat hylkeet jäällä. Toisinaan ne taas odottavat jäässä olevan aukon vieressä hylkeitä, jotka nousevat pintaan hengittämään. Karhut ovat hyviä uimareita, mutta jäävät toiseksi tärkeimmälle saaliilleen. ”Hylkeet ovat liian nopeita”, Regehr sanoo. ”Niinpä jääkarhut nappaavat niitä merijäällä tai kun hylkeet ovat lumipeitteisten, jään alla olevien pesiensä suojissa. Ne syövät vain hylkeen ihran, joka sisältää paljon energiaa ja auttaa karhuja kasvattamaan omia lämpöeristeenä toimivia rasvakerroksiaan.
Syövät ne muutakin
Polar Bears Interntionalin mukaan linnunmunat, pienet nisäkkäät ja hätätilanteessa jopa kasvillisuus maistuvat jääkarhuille, joskaan eivät ole niiden suurinta herkkua. ”Jääkarhut syövät pieniä valaita, kuten maito- ja sarvivalaita ja joskus myös mursuja. Jos ne löytävät kyllin suuren kuolleen valaan, ne syövät myös sen raatoa”, Laidre lisää.
Ne pärjäävät kuukausia ilman ruokaa
”Jääkarhut syövät, kun merijäällä voi metsästää”, Laidre sanoo. ”Tuo vaihe ulottuu ensisijaisesti myöhäisestä syksystä alkukesään. Parhaimmillaan metsästysolot ovat kuitenkin keväällä, kun ulkona on valoisaa ja tarjolla on pulleita hylkeenpoikasia”. Muuna aikana jääkarhut elävät etupäässä omien rasvakerrostensa turvin. Se pitää paikkansa erityisesti jääkarhuemojen kohdalla. ”Raskaana oleva naaras vetäytyy pesäänsä, eikä syö jopa kahdeksaan kuukauteen, kun se synnyttää ja imettää poikasiaan”, hän kertoo. Kun karhupesue tulee ulos pesästään, poikaset pysyvät emonsa mukana noin kaksi ja puoli vuotta, Laidre kertoo. Tuona aikana ne oppivat metsästämään ja vähentävät imetystä vähitellen.
Jääkarhu on maailman suurin maalla elävä lihansyöjä
Syntyessään poikaset painavat vähemmän kuin useimmat ihmisvauvat – vastasyntynyt jääkarhu painaa alle puoli kiloa, kertoo LiveScience. Ne kuitenkin kasvavat nopeasti. Täysikasvuiset naaraat painavat 150-300 kiloa, mutta urokset voivat olla paljon suurempia: ”Hyvin kookas uros voi painaa yli 680 kiloa”, Regehr sanoo ja jatkaa: ”Maailman suurimmat jääkarhut löytyvät Alaskasta länteen sijaitsevalta Tšuktšimereltä.”
Jääkarhupopulaatioita on 19
Kaikki jääkarhut asuvat arktisilla alueilla, kuten Alaskassa, Kanadassa, Grönlannissa, Norjassa ja Venäjällä, kertoo Polar Bears International. ”Nämä 19 populaatiota määritellään liikkeidensä sekä geneettisten yhtäläisyyksiensä perusteella”, Laidre sanoo. Lisäksi populaatiot vaihtelevat lukumääränsä ja napapiirillä tarvitsemansa elinpiirin koon mukaan”. Alueilla, joilla jääpeite vaihtelee vuodenajan mukaan – eli katoaa joka vuosi muutamaksi kuukaudeksi – jääkarhujen täytyy pysyä maalla ja paastota, kunnes jää muodostuu uudelleen. Esimerkiksi Grönlannin itäosassa asuvat jääkarhut, jotka pääsevät merijäälle suurimman osan vuodesta, eivät joudu viettämään yhtä pitkiä aikoja ilman ruokaa.
Ilmastonmuutos on valtava uhka jääkarhuille
Yhdysvaltain liittovaltion sää- ja valtamerentutkimusorganisaatio NOAA:n vuotuisen arktisia alueita koskevan raportin mukaan napa-alueilla oleva merijää oli viime vuonna kooltaan toiseksi pienin. ”Jääkarhut tarvitsevat merijäätä, joka hupenee ilmastonmuutoksen vuoksi”, Regehr kertoo. ”Se on saanut jääkarhujen lukumäärät laskuun tietyillä alueilla”. Hän lisää, että toisilla alueilla populaatiot ovat saattaneet pysyä entisellään hyvien metsästysmahdollisuuksien vuoksi. Biology Lettersissä ilmestyneen tutkimuksen mukaan tulevaisuus ei kuitenkaan näytä lupaavalta. ”Parin seuraavan vuosikymmenen aikana arktisilla alueilla ei kesän aikana ennakoida olevan yhtään jäätä”, Regehr huomauttaa. ”Se saa todennäköisesti kaikki jääkarhupopulaatiot pienenemään”.
Ihmiset ja jääkarhut voivat tulla toimeen
”Jääkarhut elävät lähellä pohjoisen yhteisöjä ja kohtaavat toisinaan ihmisiä päivittäin”, Laidre kertoo. Kanadan Manitobassa sijaitseva Churchillin pikkukaupunki on jääkarhujen muuttoreitillä ja sinne kokoontuu kesäisin satoja karhuja, jotka odottavat jään muodostuvan Hudsoninlahdelle. The Atlanticissa julkaistun artikkelin mukaan kaupungin asukkaat voivat soittaa jääkarhupuhelimeen nähdessään kaduilla harhailevia karhuja. Sitten karhut voidaan joko säikäyttää pois tai ottaa kiinni. Harmia aiheuttavat yksilöt pidetään häkeissä jopa kuukauden ajan ilman ruokaa, jotta ne ymmärtävät pysytellä sopivan kaukana. Sitten ne kuljetetaan pois kaupungista. ”Jääkarhut ovat saalistajia, ja ne ovat viisaita ja uteliaita eläimiä”, Laidre huomauttaa. ”Ne voivat olla vaaraksi kaikelle, mitä pitävät ruokana. Siitä huolimatta ne yrittävät vältellä ihmisiä ja metsästävät mielummin luontaista ravintoaan.”
Lue lisää:
11 yksiavioista eläintä, jotka pysyvät yhdessä koko elämänsä ajan
