Väiski Vemmelsääri, Rumpali ja Petteri Kaniini lienevät tuttuja kaikille. Nämä kuuluisat kanit ovat rakastettuja hahmoja lapsuuden piirretyistä, elokuvista ja kirjallisuudesta. Mutta pohditko koskaan, kuinka kaneista kuuluisimmasta – pääiäispupusta – tuli Jeesuksen ylösnousemusta juhlistavan päivän symboli?
Vaikka mikään historiallinen dokumentti ei selitäkään, miten kanista tuli pääsiäisen pörröinen symboli, todennäköisin selitys löytyy kalenterista. Kevät keikkuen tulevi, ja niin tulevat kaninpoikasetkin: sekä kevät että puput ovat ikonisia syntymän ja uudistumisen symboleita. ”Kanit (alun perin jänikset) ovat jo pitkään olleet kevääseen yhdistettyjä hedelmällisyyden symboleita, koska ne ovat ahkeria lisääntymään ja synnyttävät heti kunhan säät lämpenevät”, kertoo Diana Shane Fruchtman, FT, joka työskentelee uskontotieteiden yliassistenttina Rutgersin yliopistossa New Brunswickissa, New Jerseyn osavaltiossa.
Fruchtmanin mukaan kanilla ei kuitenkaan ole uskonnollista merkitystä pääsiäisen juhlinnassa. ”Pääsiäinen on päivä, jolloin juhlitaan Jeesuksen ylösnousemusta. Markuksen, Matteuksen ja Luukkaan evankeliumien mukaan Jeesus juhlisti pesahia – juutalaisten pääsiäistä – torstaina (viimeinen ateria oli seder, ateria jolla juhlistetaan israelilaisten karkotusta Egyptistä), hänet ristiinnaulittiin perjantaina, ja hän nousi kuolleista sunnuntaina kolmantena päivänä ristiinnaulitsemisen jälkeen.”
Itse asiassa pääsiäismunilla on enemmän historiaa kuin pääsiäispupulla, sillä kananmunat ovat saattaneet olla osa seder-ateriaa viimeisellä aterialla kuten ne ovat nykypäivänä. ”Tätä ei vielä tiedetä varmasti, mutta myöhemmät juutalaislähteet vahvasti sisällyttävät kananmunat pesah-rituaaliin”, kertoo Fruchtman. ”Pupuja juhlasta ei kyllä löydy.”
Aikaisin viittaus pääsiäispupuun löytyy 1500-luvun lopulta, kun Euroopan germaaniset kansat alkoivat juhlistaa ”Osterhasea” – kania, joka toi lapsille lahjoja pääsiäisen aikaan. History.comin mukaan saksalaiset maahanmuuttajat, jotka asettuivat asumaan Amerikkaan 1700-luvulla, toivat perinteen mukanaan Pennsylvaniaan. Perinteeseen kuului, että lapset jättivät porkkanoita Osterhasen löydettäväksi samalla tavalla kuin Yhdysvalloissa joulupukille jätetään keksejä.
On olemassa myös toinen suosittu teoria siitä, miten pääsiäispupu sai alkunsa myyttisestä Ostarasta. Theconversation.comin mukaan 700-luvulla elänyt oppinut, joka tunnettiin nimellä Kunnianarvoisa Bede, kertoi teoksessaan The reckoning of time että sana ”Easter” (pääsiäinen englanniksi) tuli sanasta Eostre, joka oli Ostaran toinen kutsumanimi.
Fruchtman jatkaa tarinaa. ”700-800-luvulla elänyt munkki Bede kertoi, että sana on peräisin anglosaksiselta jumalattarelta Eostrelta, jonka juhlapäivä keväällä sattui samaan aikaan kristillisen pesah-juhlan kanssa. Mikään muu lähde ei kuitenkaan mainitse Eostrea, ja on täysin mahdollista, että Bede keksi hänet. Bede ei myöskään mainitse yhteyttä hänen ja kanien tai kananmunien välillä.”
Vaikka pääsiäispupun alkuperää ei ehkä koskaan täysin saada selville, pupun ja sen kaverin pääsiäismunan rooli rakastettuina pääsiäisperinteinä jatkuu. ”Vaikka tyypilliseen pääsiäissaarnaan ei kuulukaan kaneja, munia tai hedelmällisyyttä, tämä ei silti tarkoita, etteivätkö pääsiäispupu ja pääsiäismuna olisi uskonnollisia perinteitä”, sanoo Fruchtman. ”Uskontoon kuuluu paljon muutakin kuin oppeja, tekstejä, uskoa ja pyhiä rakennuksia. Siinä on kyse tavoista, yhteisöstä, muistoista, perheestä, kodista ja perinteistä, joilla on sinulle merkitystä.”
Uskotpa pääsiäispupuun tai et, suklaapupun löytäminen virvontalahjojen joukosta saa itse kenenkin loikkimaan ilosta.
Lue lisää:
9 pääsiäisperinteisiin liittyvää myyttiä ja legendaa
