Aikaisemmin nautittu ateria pudotti painoa
JACKIE RODRIGUEZ lihoi 31 kiloa ensimmäisen lapsensa syntymän jälkeen.
”Olin todella onneton, mutta pysyin samoissa mitoissa kahden vuoden ajan’; hän sanoo. Kun hänen tyttärensä oli kaksivuotias, hän pudotti liikakilot ilman sen suurempaa rehkimistä.
”En käyttänyt laihdutuspillereitä, rasvanpolttajia tai aterian korvikepirtelöitä. En yhtikäs mitään”. Muodonmuutoksella ei ollut mitään tekemistä sen kanssa, mitä Rodriguez söi. Kaikki alkoi siitä, kun hän aloitti uuden työn, joka mullisti hänen päivärytminsä.
Hän työskenteli New Yorkissa lähellä omaa asuintaloaan sijaitsevassa DJ-yrityksen toimistossa, ja hänen työvuoronsa alkoivat aina puoli kuudelta illalla. Aiemmin hän oli syönyt päivällistä iltayhdeksältä yhdessä poliisipäällikkönä työskentelevän miehensä kanssa tämän tultua töistä kotiin.
Uuden työn myötä hän alkoi syödä yksin viideltä ennen lapsen hoitoon viemistä ja töihin lähtöä. Työt aloittaessaan hän oli kokoa 46, mutta yhdeksän kuukauden kuluttua hän oli hoikistunut kokoon 32.
Yötyö johtaa usein painonnousuun, joten Rodriguezin tarina voi vaikuttaa hänen oman kehonsa oikulta. Rodriguez ei kuiten kaan ollut täysin muiden yö- ja vuorotyöläisten kaltainen, sillä hänen vuoronsa päättyi kello 23, mikä takasi normaalin unirytmin. Untakin tärkeämpää saattoi olla se, ettei hän syönyt enää töissä tai kotiin tultuaan, vaan meni suoraan suihkun kautta nukkumaan.
Suurin muutos oli päivällisen aikaistaminen lähes neljällä tunnilla. Tuo yksinkertainen muutos vaikuttaa laukaisseen Rodriguezin odottamattoman laihtumisen ja uudet tutkimukset saattavat selittää syyn siihen.
Yösyöpöttelyn vaara
Tutkijat kautta maailman muodostavat täysin uutta käsitystä aineenvaihdunnan toiminnasta. Ihmiskeho on viritetty käsittelemään kaikista tehokkaimmin päiväsaikaan syötyä ruokaa.
”Tiedämme nyt, että keho reagoi eri tavalla eri aikoina syötyihin kaloreihin’; sanoo Frank Scheer, hermotutkija ja filosofian tohtori Harvardin yliopistosta. Niinkin harmittomalta tuntuva tapa kuin yöllä syöminen voi siis aiheuttaa painonnousua, vaikka yöllä ja päivällä syödyissä ruuissa olisi yhtä paljon kaloreita.
”Myöhäisillan jäätelöannos saattaa siis jämähtää suoraan vyötärölle’; sanoo hermotutkija ja filosofian tohtori Christopher Colwell Kalifornian yliopiston Los Angelesin yksiköstä.
Tarkastellaan seuraavaksi Satchidananda Pandan hiiriä. Panda työskentelee molekyylibiologina Kaliforniassa sijaitsevassa Salk Institute for Biological Studies -tutkimuslaitoksessa ja on maailman johtava asiantuntija, kun puhutaan ruoka-aikojen vaikutuksesta terveyteen.
Hänen työryhmänsä on saanut selville, että vain päiväsaikaan syövät hiiret ovat huomattavasti terveempiä ja laihempia kuin hiiret, jotka syövät saman ruokamäärän satunnaisesti vuorokauden eri aikoina.
On rohkaisevaa, että kun huonokuntoisille ja kellon ympäri naposteleville hiirille asetetaan vain päiväruokailun salliva aikataulu, niin niiden diabetes- ja rasvamaksaoireet lievenevät ja kolesteroli- ja tulehdusarvot laskevat.
”Todennäköisesti voimme vaikuttaa vakaviin sairauksiin muuttamalla ihmisten ruoka-aikoja”, Panda sanoo.
Ruoka hallitsee aikaa
Ruoka-aikojen ja terveyden välisen yhteyden ymmärtämiseksi on sukellettava historian syövereihin. Auringonnousun ja -laskun aiheuttamat päivittäiset valon ja pimeyden vaihtelut ovat osa lähes jokaisen lajin biologista järjestelmää. Sisäelimet toimivat eri tavoin päivällä ja yöllä, mitä kutsutaan elintoimintojen sisäsyntyiseksi sirkadiaaniseksi vuorokausirytmiksi.
Parin viime vuoden aikana tutkijat ovat saaneet selville, että esimerkiksi valvominen ja digitaalisen näytön tuijottaminen altistaa ihmiset vuorokausirytmiä häiritsevälle epäluonnolliselle valolle. Se voi puolestaan johtaa viruksen isäntäsolun syntymiseen.
Nyt asiantuntijat ovat alkaneet epäillä, että olisi toinenkin sisäinen kello, joka ei liity valoon vaan ruokaan. Tutkijoilla on vielä paljon opittavaa siitä, mutta tutkimusaineisto viittaa siihen, että jatkuva napostelu olisi keholle yhtä haitallista kuin keinotekoinen valo keskellä yötä. Yöllisen syömisen uskotaan vaikuttavan diabetekseen, sydäntauteihin, syöpään ja oppimis- ja muistihäiriöihin. Koko ihmisen evoluution ajan valoisa aika on pyhitetty ravinnolle ja yöpaastoamiselle ja ihmisen elimet ovat kehittyneet sen mukaisesti. Ruuansulatusentsyymit ja hormonit virtaavat vuorokauden eri aikoina ennustettavissa olevassa muodosssa ja mahdollistavat maksan, suoliston ja muiden ruuansulatuselinten sujuvan yhteistyön.
”Jatkuvan syömisen takia veren insuliini- ja glukoositasot ovat koko ajan koholla”, sanoo Ruth Patterson, filosofian tohtori, ravitsemusasian tuntija ja epidemiologi Kalifornian yliopiston San Diegon yksiköstä.
Insuliini vaikuttaa kasvainten syntymiseen eli jos sitä on jatkuvasti verenkierrossa, se saattaa antaa syövän esivaiheen soluille vaarallista lisäpotkua.
Patterson työtovereineen tutki rintasyövästä selviytyneitä potilaita ja selvisi, että syövän uusiutuminen oli epätodennäköisempää, mikäli naiset olivat illan ja yön aikana vähintään kolmetoista tuntia syömättä.
Vatsan ja suoliston Iepuuttamisen perusteet
Yöpaastoaminen on yksinkertaista muihin laihdutusmenetelmiin verrattuna. Pattersonin työryhmä järjesti pilottitutkimuksen, johon osallistuneita naisia käskettiin syömään päivällinen iltakuuden ja iltakahdeksan välillä ja olemaan sen jälkeen syömättä aamukahdeksaan asti, jotta vatsa saisi levätä vähintään kaksi toista tuntia.
”Muuten he saivat edelleen syödä mitä tahtoivat.”
Uuden tutkimuksen mukaan aamupala todella vaikuttaisi olevan päivän tärkein ateria. On kuitenkin tärkeää ymmärtää sanan alkuperäinen merkitys eli paaston päättyminen (englanniksi breakfast). Pandan mukaan todellista hyötyä vain silloin, kun sitä on edeltänyt 12-14 tunnin paasto.
Myös päivän isoin ateria kannattaa syödä jo aiemmin päivällä. Vuonna 2013 julkaistussa tutkimuksessa Harvardin yliopiston Frank Scheerin ja espanjalaisen Murcian yliopiston Marta Garauletin tarkastelivat yhteensä 420:ta painonpudotusklinikoiden asiakasta. Nämä söivät saman määrän kaloreita ja liikkuivat yhtä aktiivisesti, mutta päivän pääaterian ennen kello kolmea syöneet laihtuivat selvästi enemmän kuin kolmen jälkeen syöneet.
”Pienet erot ruoka-ajoissa voivat vaikuttaa painonpudotukseen merkittävästi ’; Scheer sanoo.
Monille ruoka-aikojen oikea ajoittaminen on vain maalaisjärjen käyttöä. Craig Weingard seuraa erästä kehonrakennuksen asiantuntijaa, joka on pitkään suositellut yöpaastoa. Weingard vastusti ajatusta kauan. Viimein hän kuitenkin kokeili.
”Kehoni muuttui hujauksessa. Jos olen syönyt edellisenä iltana kuuden jälkeen, sen näkee vatsastani seuraavana aamuna’; hän sanoo.
”Kaikesta iltakuuden jälkeen syödystä tulee osa sinua.”
Lue lisää:
11 ruokailutottumusta, jotka auttavat painonpudotuksesta
Asiantuntijoiden 37 ruokavinkkiä, joiden avulla elämä pitenee ja paino putoaa
