Joskus sitä ei tahdo nousta sängystä ollenkaan, ja kun lopulta nousee, ei energia tunnu riittävän liikkumiseen. Päivän aikana on vaikeaa keskittyä mihinkään.
Aivan kuten paperihaavat ja painajaiset, myös väsymys kiusaa joskus meitä kaikkia. Sitä valittaa jopa kolmannes perusterveydenhuollon potilaista.
Usein väsymys on normaali reaktio stressin, unirytmin muutoksen ja raskaan työkuorman kaltaisiin asioihin. Koska niitä ei aina voi välttää, belgialaisen Gentin yliopiston lääketieteen professori Tom Declercq ehdottaa, että ihmiset soisivat sellaisina aikoina itselleen enemmän lepoa voimavarojen palauttamiseksi.
”On erittäin tärkeää kuunnella kehoaan silloin, kun se pyytää enemmän unta”, hän sanoo.
Asian hankaluus on kuitenkin se, että vaikka väsymyksestä päästään usein eroon lepäämällä enemmän ja tekemällä elintapamuutoksia, se voi olla myös merkki jostakin vakavammasta. Declercq suosittelee lääkärissä käyntiä, jos väsymyksen ohella huomaa muita fyysisiä muutoksia, tai jos se jatkuu yli kaksi viikkoa elintapamuutosten jälkeen.
Uupumuksen tunteista kannattaa kertoa lääkärille hyvin tarkasti, sillä se auttaa tätä löytämään syitä, jotka ovat johtaneet väsymykseen. Vaikka väsymys määritellään usein energian ja motivaation puutteeksi, se voi ilmetä fyysisesti, henkisesti tai molemmilla tavoilla.
Ennen lääkärin tapaamista voi kysyä itseltään seuraavat kysymykset: Enkö tunne oloani virkistyneeksi edes pitkien yöunien jälkeen? Onko minun vaikeaa keskittyä projekteihin? Väsynkö helposti liikkuessani?
Jos väsymykseen liittyy kuumetta, se voi olla merkki tulehduksesta, kun taas huimaus voi kertoa anemiasta. Hengitysvaikeudet voivat liittyä sydänsairauteen.
Jos olo tuntuu surulliselta tai hermostuneelta, väsymyksen taustalla voi olla masennusta tai ahdistuneisuutta, ja silloin apua voi olla masennuslääkkeistä tai kognitiivisen käyttäytymisterapian aloittamisesta.
Väsymys, joka alkaa äkillisesti, jatkuu pitkään ja johon liittyy odottamatonta painonlaskua tai yöhikoilua, voi olla syövän varoitusmerkki.
Luonnollisestikin yöunen laatua ja määrää kannattaa pohtia. Huono unihygienia – kuten lemmikin ottaminen sänkyyn tai myöhäinen ruutuaika – voivat häiritä lepoa. Toinen yleinen syyllinen on uniapnea, josta kärsivillä on unen aikana vähintään kymmenen sekunnin mittaisia hengityskatkoja.
Pienikin määrä alkoholia voi häiritä unta, mutta mitä enemmän sitä nauttii, sitä suurempi sen vaikutus on. Vaikka alkoholi voi auttaa nukahtamaan, se sotkee vuorokausirytmiä ja häiritsee siten virkistävän levon saantia.
Milloin väsymyksestä sitten tulee krooninen väsymysoireyhtymä (CFS)? Vaivalle, josta käytetään myös nimiä myalginen enkefalomyeliitti ja systeeminen rasitusintoleranssi, ei ole olemassa tiettyä diagnostista testiä, mutta se määritellään pitkittyneeksi ja voimakkaaksi väsymykseksi, joka kestää ilman tunnistettavaa syytä vähintään puoli vuotta, heikentää kognitiivisia toimintoja ja aiheuttaa lamauttavaa uupumusta pienenkin fyysisen tai henkisen ponnistuksen jälkeen. Kroonista väsymysoireyhtymää sairastavien määrää ja sen aiheuttajaa ei vielä tunneta.
Vaikka liikunta ei poista väsymystä täysin, pitkäaikaisissa tapauksissa siitä voi olla apua.
¨
”Jos henkilöllä on taipumusta kärsiä kroonisesta väsymyksestä, hänen ei kannata jäädä istuskelemaan paikoilleen. Liikunta on paljon parempi ajatus”, Declercq sanoo.
Lue lisää:
Miten uni vaikuttaa arkipäivääsi ja arkipäivä uneesi?
