Korkea kolesteroli on ”näkymätön vihollinen”, joka salakavalasti ahtauttaa verisuonia ja lisää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Tähän artikkeliin olemme koonneet tietopaketin mm. siitä, mitä kolesteroli on ja miksi kolesterolista tulisi huolehtia.
Mitä on kolesteroli?
Kolesteroli on vahamainen rasva-aine, jota keho pystyy valmistamaan tarvitsemansa määrän. Kolesteroli on solujen rakennusaine ja sillä on monia tärkeitä tehtäviä. Kolesterolia tarvitaan esimerkiksi sellaisten hormonien kuin kortisolin, testosteronin ja keltarauhashormonin rakennusaineeksi. Myös D-vitamiinin ja rasvojen imeytymisessä tarvittavien sappihappojen muodostamiseen tarvitaan kolesterolia. Pieni määrä kolesterolia on siis elimistön hyvinvoinnin kannalta välttämätön, mutta liian suuri määrä lisää sydän- ja verisuonisairauksien, kuten sepelvaltimotaudin, riskiä.
Miten korkea kolesteroli vaikuttaa sydänterveyteen?
Korkea kolesteroli on keskeinen syy sepelvaltimotaudin kehittymiseen ja se vaikuttaa myös aivovaltimoiden, aortan ja alaraajavaltimoiden kovettumien synnyssä.
Muita tekijöitä, jotka lisäävät riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, ovat muun muassa:
Korkea verenpaine
Tupakointi
Ylipaino
Vähäinen liikunta
Liiallinen alkoholin kulutus
Tyypin 2 diabetes
Vaikka sydän- ja verisuonitauteihin kuolleiden määrä on vähentynyt huomattavasti 1970-luvulta alkaen, ne aiheuttavat edelleen lähes puolet työikäisten kuolemista Suomessa. Yhdessä ne muodostavat suurimman yksittäisen kuolinsyiden ryhmän. Kuolleisuuden laskusta kaksi kolmasosaa selittyy riskitekijöiden vähenemisellä ja yksi kolmasosa muilla tekijöillä, erityisesti parantuneella hoidolla. Vuonna 2018 sepelvaltimotautiin kuoli Suomessa noin 9 500 henkilöä.
Sydän- ja verisuonitaudit pitävät sisällään monenlaisia sairauksia, jotka liittyvät sydämen tai verenkierron toiminnan heikkenemiseen tai häiriöihin. Jotkut niistä ovat synnynnäisiä ja perinnöllisiä, toisiin taas sairastutaan tyypillisesti vasta myöhemmällä iällä. Yleisimpiin sydän- ja verisuonisairauksiin kuuluvat sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta ja aivoverenkiertohäiriöt.
Kuinka yleistä on kohonnut kolesteroli?
Suomessa kokonaiskolesteroli on laskenut noin 20 prosenttia 1970-luvun huippuvuosista. Tämä muutos yksin selittää noin 40 prosentin laskun työikäisten sydäntautikuolleisuudessa. Suunta on oikea, mutta paljon on vielä parannettavaa: lähes 60 prosentilla 30 vuotta täyttäneistä suomalaisista on kohonnut veren kolesterolipitoisuus.
Tee testi – Voisiko sinulla olla riski kärsiä korkeasta kolesterolista
Miten kolesteroliarvot mitataan?
Veren kolesterolitaso mitataan ottamalla verinäyte. Helpoin tapa päästä testiin on mennä omalle lääkärille tai terveyskeskukseen ja pyytää lähete verinäytteenottoon. Verinäyte otetaan laboratoriokäynnillä, ja tulokset saa muutaman päivän päästä. Voi olla, että sinua kehotetaan olemaan syömättä 12 tuntia ennen koetta (paastoverikoe), mutta yleensä tämä ei ole tarpeen. Pikamittaus tehdään sormenpäästä otettavalla verinäytteellä. Pikamittauksessa tuloksen saa muutamassa minuutissa. Erilaiset pikamittaukset ja mahdolliset kotitestit eivät ole yhtä luotettavia kuin terveydenhuollon ammattilaisten tekemät testit. Siksi on aina parempi ottaa yhteys lääkäriin tai terveyskeskukseen ja sopia kolesterolin mittaamisesta heidän kanssaan.
