Eräänä perjantai-iltana viime kesänä María Menéndez huomasi kyljessään alkavan ihottuman, muttei kiinnittänyt siihen paljoakaan huomiota. Lauantaina ihottuma levisi, ja sunnuntai se muuttui rykelmäksi kivuliaita, kutiavia rakkuloita. Kivusta ja epämukavasta olosta huolimatta Menéndez lähti maanantaina töihin, mutta ruokatunnilla kipu sai hänet menemään ensiapuun.
”Heti, kun lääkäri näki rakkulaisen ihoni, hän totesi, että minulla oli vyöruusu”, Vigosta, Espanjasta kotoisin oleva 57-vuotias Menéndez sanoo.
Kaksi vyöruusurokotetta – Zostavax sekä Shingrix – on Euroopan unionin alueella hyväksytty käyttöön 50-vuotiailla ja sitä vanhemmilla, mutta Menéndezin lääkärit eivät maininneet niitä. Kumpikaan rokotteista ei ole Espanjan terveysviranomaisten suosittelemien rokotteiden listalla. Kenties Menéndeziä hoitaneet lääkärit eivät edes tienneet niiden olemassaolosta.
Rokotteet voivat ehkäistä lukuisia tartuntatauteja, eivätkä niistä kaikki ole vain lapsia varten: aikuisille suositellaan rokotteita muun muassa vyöruusuun, influenssaan ja pneumokokkitauteihin, tosin suositukset vaihtelevat eri maissa. Tänä vuonna päällimmäisenä mielessä on tietenkin ollut COVID-19, mutta ottaa vielä ennen kuin siihen saadaan rokote.
Olemassa olevista rokotteista muita tartuntatauteja vastaan voisi hyötyä suurempikin osa meistä. ”Useimmilla aikuisilla ei ole aavistustakaan, mikä heidän rokotetilanteensa on. He luottavat, että heidän lääkärinsä muistuttaa rokotusten ottamisesta tarvittaessa”, sanoo tohtori Katherine O’Brien, Maailman terveysjärjestön immunisaation, rokotteiden ja biologisten lääkkeiden johtaja Genevestä.
Useimmissa EU-maissa oman rokotehistorian seuraaminen on jokaisen itsensä vastuulla.
”On erittäin vaikeaa pysyä selvillä siitä, mitä on saanut ja milloin… varsinkin, jos muuttaa ja vaihtaa terveydenhuollon palveluiden tarjoajia”, sanoo Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen (ECDC) rokotteella ehkäistävien tautien asiantuntija Kari Johansen Tukholmasta. ”Tieto siitä, mitä vastaan potilas on rokotettu, ei aina seuraa mukana.”
Rokotukset – tämä kaikkien tulisi tietää!
Vyöruusu
Jos sairastaa lapsena vesirokon, virus ei koskaan lähde elimistöstä. Se voi herätä horroksesta ja ilmetä vyöruusuna. Virus vaikuttaa niihin hermoihin, jotka sijaitsevat rakkulaisten alueiden alla ja aiheuttaa kovaa kipua.
Kun Menéndez aloitti vyöruusulääkityksen diagnoosin saatuaan, hän kärsi epämiellyttävistä oireista. ”Ensimmäiset kolme päivää olivat hyvin kivuliaita, en kärsinyt pitää vaatteitakaan ihoa vasten”, Menéndez sanoo.
Vyöruusu voi olla kivulias vielä siitä toipumisen jälkeenkin. ”Vyöruusun jälkikivut voivat kestää kuukausia”, sanoo William Schaffner, tartuntatautitietoutta edistävän National Foundation for Infectious Diseases -järjestön johtava lääkäri. ”Vyöruusurokotteen ensisijainen tavoite on ehkäistä ihorakkuloita, joita voi joskus tulla silmiin ja jotka voivat uhata näköä ja/tai kuuloa. Ja, mikä on myös tärkeää, rokotteen on tarkoitus estää vyöruusun jälkikipuja.”
Vuonna 2006 Euroopan lääkevirasto hyväksyi Zostavax-vyöruusurokotteen ja vuonna 2018 se hyväksyi Shingrixin, joka tarjoaa vieläkin parempaa suojaa. Shingrixin saatavuus ympäri maailmaa on rajoittunutta – Euroopassa sitä saa toistaiseksi vain Saksassa – mutta Zostavaxia on laajalti saatavilla. Silti harvat eurooppalaiset saavat siltä suojaa: vain kuusi EU-maata (Itävalta, Tšekki, Ranska, Saksa, Kreikka ja Italia) sekä Iso-Britannia suosittelevat vyöruusurokotetta virallisesti.
”Yksityisillä markkinoilla kuka tahansa voi ostaa Zostavaxia”, Johansen sanoo. Hän uskoo kuitenkin, että monet ihmiset eivät hanki rokotetta, koska joutuvat kustantamaan sen itse. Lue lisää vyöruususta!
Influenssa
ECDC:n mukaan joka vuosi 4–50 miljoonaa ihmistä Euroopan unionin maissa ja Euroopan talousalueella saa influenssan, ja 15 000–70 000 kuolee siihen. 65-vuotiaat ja sitä vanhemmat joutuvat todennäköisemmin sairaalahoitoon tai saavat jälkitauteja. Siksi kaikki EU-maat suosittelevat influenssarokotetta kaikille vähintään 65-vuotiaille. Muutamat maat tarjoavat sitä kaikille aikuisille 55 tai 60 vuoden iässä. Suosituksista huolimatta se, kuinka kukin maa toteuttaa suunnitelmansa, vaihtelee, eivätkä kaikki maat kustanna rokotetta.
”Monen vuoden ajan parhaat maat influenssarokotteet kattavuudessa vanhempien ihmisten keskuudessa, ei siis vain vanhainkodeissa, ovat olleet Alankomaat ja Iso-Britannia”, Johansen sanoo.
OECD:n mukaan Ison-Britannian influenssarokotekattavuus vähintään 65-vuotiaiden keskuudessa on yli 70 prosenttia. Alankomaissa luku on 64. Häntäpäässä on Viro, jossa alle viisi prosenttia vanhuksista on rokotettu. ”Eli eroja siis on”, Johansen sanoo.
Influenssarokote ei ole tarkoitettu vain hauraille vanhuksille, vaan siitä on hyötyä kenelle tahansa.
”Jos otat rokotteen, ja saat silti influenssan, on sairastat infektion luultavasti lievempänä. On siis epätodennäköisempää, että saat keuhkokuumeen kaltaisia jälkitauteja tai joudut menemään päivystykseen, joudut sairaalahoitoon – tai kuolet”, Schaffner sanoo. ”On myös epätodennäköisempää, että levität influenssavirusta muihin. Minulla on tapana sanoa, että kukaan ei tahdo olla viruslinko.” Lue lisää influenssasta!
Pneumokokkitaudit
Vaikka Judy Segaloff, 60, oli sairastanut pneumokokin aiheuttaman keuhkokuumeen viisi vuotta sitten, hän ei tajunnut sairastuneensa samaan bakteeri-infektioon myös viime vuonna. Hän sai diagnoosin vasta kolmen lääkärikäynnin jälkeen.
”Minulla oli jatkuvaa selkäkipua ja kuiva yskä”, sanoo israelilainen Segaloff. ”Minulla on astma, joten lääkärit olettivat yskäni johtuvan siitä.”
Pneumokokkirokote, jota suositellaan yleisesti vähintään 65-vuotialle, voidaan antaa myös nuoremmille aikuisille, joilla on tietynlaisia terveysongelmia, kuten keuhkosairauksia. Segaloffin lääkärit eivät kuitenkaan maininneet rokotetta.
”Pneumokokkirokotteen tärkeyttä vanhemmilla ihmisillä ei voi korostaa liikaa, varsinkin jos heillä on muita sairauksia, sillä silloin heille kehittyy todennäköisemmin jälkitauteja”, lontoolainen tutkija Godwin Oligbu sanoo. ”Ikäihmisillä on heikko ja hupeneva immuunijärjestelmä, mikä tekee heistä alttiimpia infektioille.”
Pneumokokkirokote voi estää useita infektioita. ”Pneumokokkibakteerit voivat aiheuttaa sepsistä, aivokalvontulehdusta, korvatulehdusta ja keuhkokuumetta, joten rokote suojaa muiltakin kuin keuhkokuumeelta”, Johansen sanoo.
Rokotteilla on myös yhteishyötyjä terveyden kannalta. ”Pneumokokin aiheuttama keuhkokuume on eräs influenssan yleisimmistä jälkitaudeista”, Schaffner sanoo, ”joten sekä influenssa- että pneumokokkirokotteen ottaminen on erittäin hyvä keino suojautua keuhkokuumeelta. Keuhkokuumehan on vanhemmille ihmisille usein erittäin vaarallinen.”
Tuhkarokko
Jos olet syntynyt 1960-luvulla tai aiemmin, olet melko varmasti sairastanut joskus tuhkarokon, ja olet nyt suojassa taudilta. Nuorempia suojaa tuhkarokkorokote, joka on kuulunut Suomessa kansalliseen rokotusohjelmaan vuodesta 1975. Tosin joiltakin 60-luvun lopussa tai 70-luvun alussa syntyneiltä suoja voi puuttua, koska he eivät ole sairastaneet tautia, mutta eivät ole myöskään saaneet rokotusta. Silloin taudin voi saada lomamatkalta, Euroopastakin.
Joissakin maissa rokottaminen alkoi jo 60-luvulla. Kari Johansenin mukaan jotkut maat kuitenkin luopuivat rokottamisesta 70-luvulla tai 80-luvun alussa. Jotkut maat taas antoivat ihmisille samaisella aikavälillä vain yhden rokotteen, vaikka niitä olisi tarvittu kaksi.
Myöhempinä vuosina rokotevastaiset vanhemmat ovat päättäneet olla rokottamatta lapsiaan, mikä on johtanut laumasuojan vähentymiseen ja tuhkarokkotapausten nousuun ympäri Eurooppaa. Näistä syistä nuorempia aikuisia sairastuu ajoittain tuhkarokkoon.
”Tuhkarokko on kaikista tarttuvin virus, jonka tiedämme. Se on esimerkiksi paljon tarttuvampi kuin koronavirus”, Schaffer sanoo. ”Tuhkarokko aiheutti kärsimystä kaikkialla läntisessä maailmassa, ja se on edelleen ongelma kehitysmaissa.”
Saksan Kölnistä kotoisin oleva Alex Sauer, 38, rokotettiin lapsena, joten hän yllättyi sairastuttuaan tuhkarokkoon kaksi vuotta sitten. Hän on töissä sairaalan päivystyspoliklinikalla ja saattoi siellä altistua tuhkarokolle.
Sauerille tuhkarokko aiheutti korkean kuumeen, väsymystä ja sidekalvontulehduksen, joka vaingoitti hänen näköään. Nykyään hän tarvitsee silmälaseja.
”Olin sairas neljä viikkoa”, Sauer sanoo. ”Sen jälkeen mikään ei ole ollut ennallaan.”
Jos ei ole varma, onko suojassa tuhkarokolta, voi pyytää lääkäriltä verikoetta, ”mutta luulen monen lääkärin antavan sen sijaan rokotteen”, Johansen sanoo. ”Kolmannen annoksen saamisessa ei ole mitään vaaraa. Jos henkilöllä on vasta-aineita ja hän on suojassa taudilta, elimistö tuhoaa rokotteen sisältämän viruksen. Jos vasta-aineita ei ole, virus leviää hieman ja saa aikaan vasta-aineita.” Lue lisää tuhkarokosta!
Jäykkäkouristus, kurkkumätä ja hinkuyskä
Nykyajan lapset saavat niin kutsutun tdap-rokotteen jäykkäkouristusta, kurkkumätää ja hinkuyskää vastaan. Mutta kun tämän päivän aikuiset olivat lapsia, heidät ehkä suojattiin näitä tauteja vastaan useammalla eri rokotteella. Asuinpaikasta riippuen on mahdollista, että joiltakin ennen 1940-lukua syntyneiltä puuttuu rokote yhtä tai useampaa tautia vastaan.
”Jos oli teini-ikäinen tai aikuinen siihen aikaan, kun lasten säännöllinen rokotusohjelma aloitettiin, saattoi mahdollisesti jäädä ilman rokotetta”, sanoo Oregon Health & Science University School of Medicine -oppilaitoksen professori Mark Slifka Portlandista. ”Jos joku on epävarma rokotushistoriastaan, hänen kannattaa jutella lääkärin kanssa ja ottaa selvää, onko hänen suositeltavaa ottaa lisää tehosterokotteita.”
Jotkut EU-maat suosittelevat tehosterokotteita aikuisille viiden, 10 tai 20 vuoden välein jäykkäkouristuksen, kurkkumädän ja/tai hinkuyskän varalta. Toiset maat eivät suosittele tehosterokotuksia, mikä on samassa linjassa WHO:n antamien suositusten kanssa. Tuore tutkimus osoitti, ettei tehosterokotteilla ole vaikutusta jäykkäkouristuksen ja kurkkumädän esiintymiseen.
Vuonna 2020 valmistuneessa tutkimuksessa tutkittiin kurkkumädän ja jäykkäkouristuksen esiintymistä 15 vuoden ajan. Tutkittavana oli miljoonia ihmisiä 31:stä Euroopan ja Pohjois-Amerikan maasta.
Mukana oli maita, joissa tehosterokotteita suositellaan ja maita, joissa niitä ei suositella. Riippumatta siitä, olivatko ihmiset ottaneet tehosterokotteita tai eivät, tautien esiintymisessä ei löydetty eroja, mikä viittaa siihen, että ihmisillä pitäisi olla elinikäinen suoja näitä tauteja vastaan, mikäli he saivat lapsena tarvittavat rokotteet.
”Vaikka 9–10 Euroopan maassa ei ole käytössä aikuisiän tehosterokotteita, näiden kahden harvinaisen taudin esiintymisessä ei näkynyt lisäystä”, Mark Slifka, joka on yksi tutkimuksen kirjoittajista, sanoo.
Puutiaisaivotulehdus
Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskuksen ECDC:n mukaan EU-maista vain Itävalta, Slovenia, Tsekki, Suomi ja Latvia suosittelevat puutiaisaivotulehdusrokotusta. Itävallassa rokotteen on saanut ainakin 80 prosenttia kansalaisista. Slovenia on ainut maa, joka kustantaa rokotteen kaikille.
Suomessa rokote puutiaisaivotulehdusta vastaan kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan riskialueilla. Niissä kaikki kolme vuotta täyttäneet vakituiset asukkaat ja mökkiläiset ovat oikeutettuja saamaan rokotuksen maksutta.
”Puutiaisaivotulehdustapaukset alkoivat Itä-Euroopasta”, Johansen sanoo. ”Ilmaston muuttuessa tautia kantavat punkit kulkevat pohjoiseen ja länteen. Alueilla, joilla puutiaisaivotulehdusta esiintyy, useampia ihmisiä rokotetaan, mutta rokotteen ottaminen on omaehtoista suuressa osassa Eurooppaa.”
Vaikka joutuisi maksamaan rokotteen itse, sen ottaminen voi olla hyvä ajatus, jos asuu riskialueella. Valtaosa tartunnan saaneista sairastaa taudin oireettomana. Kahdella kolmasosalla nousee lievä kuume, päänsärky ja uupumus, joka kestää yleensä muutaman päivän. Noin viikon kuumeettoman vaiheen jälkeen noin yksi kolmesta sairastuu taudin toiseen vaiheeseen. Tällöin kuume voi nousta korkeaksi ja saattaa ilmetä keskushermosto-oireita. Jotkut voivat saada pitkäaikaisia tai jopa pysyviä neurologisia jälkioireita.
”Tauti on yleensä vakavampi yli 50-vuotiailla”, O’Brien sanoo. ”Riski saada puutiaisaivotulehdus vaihtelee huomattavasti eri maantieteellisten alueiden välillä ja myös niiden sisällä.”
Omalle ikäryhmälle suositeltujen rokotteiden ottaminen voi suojata terveyttämme varsinkin, kun ikäännymme.
”Viime kädessä ihmisten pitäisi huolehtia tästä itse”, O’Brien sanoo. ”On tärkeää tietää, mitkä ovat maan suositukset. Jos suositeltuja rokotteita ei tarjota automaattisesti, asia tulisi ottaa asia puheeksi lääkärin
kanssa.”
Lue lisää:
