Vuosi alkoi pitkillä pakkasjaksoilla, jotka kuuluivat paikoin kolmen pisimmän joukkoon viimeksi kuluneen 50 vuoden aikana. Talven ja koko vuoden alin lämpötila oli -41,3 astetta, joka mitattiin Kuhmon Kalliojoella 20. helmikuuta.
Lisäksi maan eteläosassa oli harvinaisen paljon lunta, koska käytännössä kaikki sade tuli lumena. Esimerkiksi Helsingissä talven suurin lumensyvyys oli 74 cm.
Keväällä nähtiin puolestaan poikkeuksellisen varhainen hellejakso, jo toukokuun puolivälissä. Kouvolan Utissa hellepäiviä oli toukokuussa ennätykselliset kahdeksan.
Todellinen hellekausi koettiin heinäkuussa ja elokuun alkupuoliskolla, jolloin rikottiin useita lämpöennätyksiä. Merkittävin ennätyksistä oli uusi valtakunnallinen lämpöennätys 37,2 astetta, joka saavutettiin Joensuun lentoasemalla Liperissä 29. heinäkuuta. Edellinen ennätys, 35,9 astetta, mitattiin Turussa vuonna 1914.
Valtakunnallisen lämpöennätyksen lisäksi saavutettiin myös uusi kuukauden keskilämpötilaennätys: heinäkuun keskilämpötila oli Puumalassa 23,0 astetta. Myös hellepäivien lukumäärässä saavutettiin uusi ennätys: Lahdessa oli heinäkuussa peräti 28 hellepäivää. Heinäkuun 24. päivä oli ainoa, jolloin millään havaintoasemalla Suomessa ei lämpötila kohonnut hellelukemiin.
Myös elokuussa syntyi uusi lämpöennätys 33,8 astetta, joka mitattiin 7. päivänä Heinolassa ja Puumalassa sekä 8. päivänä Lahdessa. Edellinen elokuun lämpöennätys oli mitattu Sulkavalla vuonna 1912.
Lämpimään säähän liittyi myös ukkosia ja rajuilmoja, jotka aiheuttivat suuria metsätuhoja. Pahimmat rajuilmat olivat heinäkuun 29. päivänä riehunut Asta, Veera (4. elokuuta), Lahja (7. elokuuta) ja Sylvi (8. elokuuta).
Näistä Asta aiheutti tuhoja Kaakkois-Suomesta Keski-Pohjanmaalle ulottuvalla vyöhykkeellä, kun taas Veera, Lahja ja Sylvi koettelivat pääosin maan länsi- ja keskiosaa. Raehavaintoja oli touko-syyskuussa ennätysmäärä, ja myös voimakkaimmat raesateet sattuivat elokuun alkuun.
Marraskuun puolivälissä alkoi taas harvinaisen kylmä sääjakso. Kuukauden lopulla saavutettiin muutamilla paikkakunnilla paikallisia marraskuun pakkasennätyksiä. Marraskuun puolivälissä alkanut kylmä sääjakso jatkui myös koko joulukuun ajan. Joulukuussa pääkaupunkiseudulla mitattiin taas lähes ennätyksellinen lumensyvyys, 70 cm.
2000-luvun lämpimien talvien aikana aurauskalustoa oli vähennetty, ja se kostautui tänä erikoisena lumivuonna.
