Mistä kaikki vesi tuli?
Vettä on kaikkialla. Se peittää 70 prosenttia maan pinnasta ja tämän takia maapalloa nimitetäänkin ”siniseksi planeetaksi”. Mutta mistä vesi oikein on oikein peräisin? Miksi sitä on niin paljon planeetallamme, kun sitä ei ole lähes ollenkaan muualla aurinkokunnassamme? Suurin osa tutkijoista uskoo, että kun maapallo muodostui, noin neljä ja puoli miljardia vuotta sitten, jolloin se oli kuiva ja kivinen planeetta. Suosituimman tieteellisen teorian mukaan vettä saapui maahan asteroidesta, jotka sisälsivät jäätä. Toinen teoria on se, että vesi on aina ollut läsnä maan muodostumisesta lähtien, ja että muodostuva maa ”suojeli” sitä kaasu- ja pölypilveltä, joka lopulta muodosti aurinkokunnan. Miten tahansa vesi saapuikin, se on toiminut hyvin maapallon elämänmuotojen kannalta.
Entäpä happi?
Happi on toinen seikka, joka on osoittautunut maapallolla eläville olennoille erittäin hyödylliseksi. Ja vaikka tiedetäänkin, miten se on syntynyt – noin 2,4 miljardia vuotta sitten, syanobakteereiksi kutsutut mikroskooppiset olennot vapauttivat happea jätetuotteena täyttäen ilmakehän hapella – sitä seuraavat tapahtumat ovat hieman epäselkeämpiä. Tämän jälkeen maapallon ilmakehän happitaso nousi kiihkeästi ylös ja alas, kunnes se lopulta vakiintui noin 540 miljoonaa vuotta sitten. Siitä lähtien happitaso on pysynyt hengittävällä tasolla, joka on läsnä nykypäivänäkin. Mutta mikä sai sen yhtäkkiä vakiintumaan? Tämä on edelleen yksi suurimmista tieteellisistä mysteereistä kotiplaneetallamme.
Mikä aiheutti Kambrikauden lajiräjähdyksen?
Kambrikauden lajiräjähdys ei ollut alkuräjähdyks kaltainen pamaus. Sen sijaan se viittaa monimutkaisen elämän räjähdysmäiseen kasvuun, joka tapahtui maapallolla noin 540 miljoonaa vuotta sitten. Suurimman osan maapallon historiasta ennen sitä elämä oli koostunut pääosin bakteereista, eukaryooteista ja erittäin yksinkertaisista kasveista. Kambrialaisen ajan alkaessa evoluutio näytti käyvän läpi kasvupyrähdyksen, ja monimutkaiset olennot alkoivat kehittyä nopeudella, jota ei ole koskaan ennen nähty. Yhtäkkiä elämänmuodoilla oli aivoja, silmiä ja luurankoja. Suurin osa nykyään elävistä olennoista voidaan jäljittää Kambrikaudelle. Jotkut tutkijat uskovat, että kambrikauden räjähdys tapahtui edellä mainitun hapen seurauksena, joka vakiintui samoihin aikoihin. Mutta koska sen syystä ei ole varmuutta, niin tämä ei selvenne asioita paljoakaan. Toiset uskovat, että tekijät, kuten maapallon nouseva lämpötila sekä matalan vesiympäristön kehitys, olivat myötävaikuttajia.
Pystymmekö koskaan ennustamaan maanjäristyksiä?
Kaikesta maapallon ja sen toiminnan intensiivisestä tutkimuksesta huolimatta ihmiset eivät ole vieläkään kyenneet keksimään tapaa ennustaa maanjäristyksiä tarkasti. Voimme toki yrittää ennustaa niitä, mutta nykytekniikka voi ennustaa maanjäristyksiä suunnilleen yhtä tarkasti kuin säätä, ja kaikkihan tietävät kuinka tarkkoja sääennusteet ovatkaan. Tiedämme, että maanjäristykset alkavat, kun kivet halkeilevat maan alla ja lähettävät seismisiä aaltoja kohti pintaa, mutta emme vieläkään ymmärrä, miksi näin tapahtuu tai miten sitä voidaan ennustaa.
Milloin laattatektoniikka alkoi?
Yksi syy, miksi maanjäristyksiä on niin vaikea ennustaa johtuu siitä, että emme tiedä riittävästi järistyksiä aiheuttavasta prosessista: levytektoniikasta. Maan kuori koostuu useista siirtyvistä mannerlaatoista. Tutkijat voivat kuitenkin vain spekuloida, milloin ja miten tämä prosessi alkoi. Osa syystä siihen, että näiden laattojen takana olevia salaisuuksia on niin vaikea löytää, johtuu siitä, että geologisia todisteita ei ole jäljellä niin kaukaiselta ajalta. Tutkijat voivat arvioida, että tektoninen toiminta alkoi noin kolme miljardia vuotta sitten, mutta kukaan ei tiedä miten se alkoi.
Mitä maapallon ytimessä on?
Vaikka voi tuntua siltä, että ihmiset ovat onnistuneesti tutkineet planeettamme kauimpia ulottuvuuksia, olemme vain raapaisseet pintaa. Maapallolla on kuitenkin paljon enemmän kuin sen pinta. Suurin osa pallomaisesta planeetasta on käytännössä tutkimatta. Syynä tähän on se, että olosuhteet maapallon alapuolella ovat täysin sietämättöimiä. Tiedämme, että kuoren alapuolinen kerros, vaippa, koostuu pääosin kiinteästä silikaattikivestä. Mutta planeettamme sydän on edelleen mysteeri. Monien vuosien ajan tutkijat uskoivat, että rauta ja nikkeli muodostavat maapallon sisimmän kerroksen. 1950-luvulla tutkijat kuitenkin havaitsivat, että nämä elementit eivät olleet riittävän kevyitä ottamaan huomioon ytimen mitattua tiheyttä.
Mitä dinosauruksille todella tapahtui?
Voi noita dinoja. Miljoonien vuosien ajan ne olivat esihistoriallisen maailman kiistattomia kuninkaita. Nykyisin niitä ei valitettavasti ole nähtävillä muaalla kuin museoissa ja elokuvamaailmassa. Mikä sai nämä massiiviset olennot katoamaan noin 65 miljoonaa vuotta sitten? On olemassa pari yleistä teoriaa: yksi viittaa siihen, että jättimäinen asteroidi iski maapalloa. Toinen uskoo, että kyseessä oli tulivuorenpurkausten katastrofaalinen sarja. Kummassakin tapauksessa tulos olisi ollut kuitenkin melko lailla sama: pöly ja roskat olisivat estäneet auringon, tuhoten elämää tuottavia prosesseja, kuten yhteyttämistä. Maan lämpötila olisi myös noussut vaarallisesti kaikkien ilmakehässä olevien kasvihuonekaasujen takia. Sekä asteroidi- että tulivuorihypoteeseja tukevat merkittävät tieteelliset löydöt.
Kuinka kuu muodostui?
Tutkijat eivät ole varmoja siitä, kuinka maapallon kiertolainen kehittyi. Monet uskovat, että kuu syntyi, kun muodostumassa oleva Maapallo törmäsi hieman pienempään protoplaneettaan. Näytteet Apollo-avaruusohjelmista ovat kuitenkin osoittaneet, että kuun kemiallinen koostumus on hyvin samanlainen kuin maapallon. Tämä viittaa siihen, että kuu ei ehkä ole ollut erillinen kappale, vaan se on itse asiassa muodostunut maaplaneetan palasta. Kolmas teoria on se, että kuu oli erillinen kappale, joka ajautui maapallon kiertoradalle. Tämä antaa parhaan selityksen sille, miksi vain kuun toinen puoli on meitä kohti.
Kuinka Maa sai nimensä?
Maa on aurinkokuntamme ainoa planeetta, jonka nimi ei tule roomalaiselta tai kreikkalaiselta jumalalta (kyllä, Pluto mukaan lukien). Nimi ”Earth” tulee vanhasta englanninkielisestä ja saksalaisesta sanasta ”ground”, mutta kukaan ei tiedä varmasti milloin se on keksitty ja kuka nimen takana oikein oli. Ensisijainen teoria siitä, miksi maapallon nimi ei myöskään tule mytologiasta, on se, että muinaiset ihmiset eivät tienneet, että maapallo oli planeetta kuten kaikki muutkin. He ajattelivat, että muut planeetat olivat taivaankappaleita, jotka pyörivät maapallon ympärillä, ja nimesivät ne sen mukaan. Tästä teoriasta ei kuitenkaan ole konkreettista näyttöä.
Kuinka Siperian kraatterit muodostuivat?
Nämä kraatterit ovat yksi maapallon omituimmista ja viimeisimmistä geologisista mysteereistä. Venäjän Yamalin ja Gydanin niemimaalla sijaitsevat massiiviset aukot löydettiin vuonna 2014, eivätkä ne ole lopettaneet muuttumistaan sen jälkeen. Ne ovat kasvaneet suuremmiksi, ja niihin liittyviä teorioita on roppakaupalla. Teorioita löytyy meteoriiteista alieneihin! Yleisin selitys viittaa siihen, että ne ovat peräisin metaanikaasukuplista, jotka purkautuvat Siperian ikiroudan lämmetessä, mutta tämäkään ei välttämättä pidä paikkaansa.
Lue lisää:
Näin geenit saattavat muuttua avaruudessa
