Michelle Obama on monille inspiraation lähde, eikä vähiten taistellessaan mielenterveysongelmien leimaamista vastaan. Yhdysvaltain entinen ensimmäinen nainen kertoi The Michelle Obama Podcastissa elokuussa 2020 kärsivänsä lievästä masennustilasta. Vuosi 2020 oli monille hyvin ahdistava koronaviruspandemian, kansalaisoikeusliikkeen ja Yhdysvaltain lähestyvien presidentinvaalien vuoksi. Asioiden käsittely voi olla vaikeampaa, mikäli samalla kärsii masennuksen ja ahdistuksen oireista. Obaman kerrottua kohtaamistaan haasteista mielenterveytensä kanssa, myönsi moni olevansa samassa tilanteessa.
Mitä oikeastaan tarkoittavat lievä masennustila ja dystymia, ja miten ne eroavat masennuksesta? Mielenterveyden asiantuntijat selittävät, mitä aiheesta tulisi tietää.
Lievän masennustilan oireet
Koronaviruspandemian keskellä saattaa olla hankalaa erottaa, mitkä tuntemukset ovat normaaleja ja mitkä eivät. On ymmärrettävää tuntea olonsa ylikuormittuneeksi uuden koronaviruksen aiheuttamien epävarmuustekijöiden keskellä. Alakuloisuuden ja masentuneisuuden välisen eron tunnistaminen saattaa auttaa huomaamaan, milloin tarvitsee ammattilaisen apua.
Sanam Hafeez, joka toimii New Yorkin kaupungissa neuropsykologina ja Columbian yliopiston tiedekunnan jäsenenä, sanoo lievän masennustilan olevan lievää kroonista masennusta. Hän huomauttaa, ettei ’lievä’ tarkoita sitä, etteikö masennusoireita tulisi ottaa vakavasti. Hafeezin mukaan lievä krooninen masennus saattaa aiheuttaa jatkuvaa alakuloisuutta, toivottomuuden tunnetta, velttoutta, ärtyneisyyttä ja keskittymiskyvyn heikkenemistä. ”Monilla ilmenee myös pitkittyneitä ajanjaksoja, jolloin tuottavuus on matalalla”, hän lisää. Masennus saattaa myös aiheuttaa unettomuutta. Vinkkejä unettomuuden torjuntaan!
Masennus on lisääntymässä
Ei liene yllättävää, että laajalle levinneet sairaus- ja kuolemantapaukset, karanteenimääräykset, eristäytyneisyys, sekä vanhempien tapauksissa paineet työskennellä etäopetuksen aikana ilman mahdollisuutta päivähoitoon, ovat vaikuttaneet monien mielenterveyteen. Syyskuussa 2020 JAMA Network Open -julkaisussa esitelty tutkimus selvittikin masennusoireiden puhkeamisen olleen koronaviruspandemian aikana kolme kertaa todennäköisempää kuin aikaisemmin. ”Mieti, miten yllättäen elämä muuttui aikaisemmin vuonna 2020”, sanoo Hafeez. ”Monella voi olla syytä epäillä lievää masennustilaa aikana, jona tavoitteiden saavuttaminen on hidastunut, perheet kaikkialla ovat menettäneet läheisiään ja monien taloustilanne on heikentynyt tavallisten, arkipäiväisten stressin aiheiden lisäksi”, hän lisää.
Lievä masennustila vai vakava masennus?
Lievä masennustila eroaa vakavasta masennuksesta, jonka oireet, kuten toivottomuuden ja arvottomuuden tunne, ärtyneisyys ja jatkuva alakuloinen tai tyhjä olo, ovat samankaltaisia. Yhdysvaltain kansallisen mielenterveysinstituutin (NIMH) mukaan nämä oireet kestävät koko päivän, tai ainakin suurimman osan päivästä ja jatkuvat yleensä vähintään kahden viikon ajan. Lievässä masennustilassa koetaan samankaltaisia tunteita. ”Oireet eivät välttämättä yllä samalle tasolle kuin vakavassa masennuksessa, mutta on silti tärkeää tiedostaa niiden olemassaolo”, Hafeez sanoo.
Lievää masennustilaa käytetään usein synonyyminä dystymialle, joka oikeastaan tarkoittaa pitkäaikaista masentuneisuutta (PDD), NIMH kertoo. Psykiatrisen diagnoosijärjestelmä DSM:n aikaisemmissa versioissa PDD tunnettiin nimellä dystymia. Virallisen diagnoosin saadakseen on tästä mielialahäiriöstä kärsittävä vähintään kahden vuoden ajan.
Lievä masennustila on ollut ongelma jo ennen pandemiaa
On myös mahdollista, että oireet ovat olleet olemassa jo ennen pandemiaa, mutta niihin ei ole kiinnitetty huomiota. ”Vaikka pandemia on alkanut vasta kuukausia sitten, on lievemmistä masennusoireista saatettu kärsiä jo aikaisemmin. Pandemian aiheuttama sosiaalinen eristäytyminen ja stressaavat olosuhteet ovat vain saattaneet lisätä tietoisuutta näistä tuntemuksista”, Hafeez kertoo. Mielenterveydellä on merkitystä, käytti sitten mitä nimitystä hyvänsä. Varmista, että osaat valmistautua talveen koronaviruksen kanssa.
Milloin tulisi hakea ammattiapua?
On tärkeää kysyä itseltään, miten todella voi. ”Mikäli masennusoireet aiheuttavat ylikuormittuneisuuden tai turvattomuuden tunnetta tai hankaloittavat arkielämässä suoriutumista, tulisi hakea psykiatrista apua”, sanoo tohtori Samar McCutcheon, joka toimii psykiatrina Ohion osavaltionyliopiston Wexner Medical Center -keskuksen psykiatrian ja mielenterveyden laitoksella. Uudet oireet saattavat aiheuttaa epävarmuutta ja stressiin hukkuminen tuntua normaalilta siksi, että niin monet muutkin kokevat samaa. Tohtori McCutcheon suosittelee silti puhumaan tuntemuksistaan yleislääkärille, joka voi auttaa erottamaan lievän masennustilan ja vakavan masennuksen toisistaan.
Mielenterveyden ammattilaisen tapaaminen kasvotusten saattaa mietityttää tällä hetkellä, mutta myös telelääketieteen palveluita on onneksi saatavilla. Koronaviruspandemian jatkuessa monet terapeutit ja terveyspalvelujen tuottajat tarjoavat palveluitaan videokeskusteluiden välityksellä.
Itsehoito etusijalle
’Lievä’ ei tarkoita samaa kuin ’merkityksetön’, eikä lievän masennustilan kanssa tarvitse pärjätä yksin. Kaikilla on oikeus saada helpotusta oloonsa, erityisesti jos arkielämä tuntuu vaikealta. Mikäli oireet ovat lieviä ja satunnaisia, lääkäri saattaa suositella muutoksia elintapoihin, tohtori McCutcheon kertoo. Tähän sisältyy itsehoidon asettaminen etusijalle. Tämä tarkoittaa rauhoittavien ja tasapainottavien asioiden tekemistä, vaikka sitten lyhyinä pätkinä. Tällaisia asioita voivat olla esimerkiksi päivän mittaan tehdyt yksinkertaiset hengitysharjoitukset, musiikin kuuntelu, ystävälle soittaminen tai yhteinen kävelylenkki turvavälejä noudattaen.
Ylläpidä päivittäistä rutiinia
On myös tärkeää järjestää päivänsä tietyn rutiinin mukaisesti, mikä saattaa auttaa itsensä ankkuroimisessa ja tuoda tarkoituksen ja sujuvuuden tuntua päivään. ”Suosittelen kaikkia ylläpitämään päivittäistä rutiinia aikataulutetun toiminnan ja säännöllisen unirytmin avulla, masennusoireista huolimatta”, tohtori McCutcheon sanoo. Itsehoitoa alkoholin tai huumeiden avulla tulisi välttää, sillä nämä vahingolliset selviytymiskeinot saattavat laskea mielialaa. Tässä vinkkejä alkoholittomaan stressinlievitykseen.
Kokeile erilaisia terapiamuotoja
Terapia, kuten kognitiivinen käyttäytymisterapia tai interpersoonallinen psykoterapia, joka keskittyy ihmisten välisiin suhteisiin, on hyvä lisätyökalu masennuksesta selviämiseen, Hafeez lisää. ”Ihmisten tulisi ymmärtää itsehoidon ja terveellisten huvien olevan tärkeä osa elämää. Mielenterveytemme vaatii itseemme panostamista”, hän sanoo.
Mikäli sinulla tai läheiselläsi on ilmennyt itsetuhoisia ajatuksia, ota yhteyttä kriisipuhelimeen (09 2525 0111), joka päivystää suomeksi 24 tuntia vuorokaudessa.
Lue lisää:
