Faktat pöytään rokotteista
Modernit rokotteet saivat alkunsa 1700-luvun lopulla, kun Edward Jenner kehitti rokotteen isorokkoon. Sen jälkeen tieteentekijät ovat onnistuneet pelastamaan lukemattomia henkiä kehittämällä rokotteita lähes kaikkeen aina poliosta tuhkarokkoon. Tänä päivänä niitä pidetäänkin yhtenä tärkeimmistä terveydenhuoltoa edistäneistä keksinnöistä. Mutta vaikka rokotteilla onkin pitkä historia, ne herättävät yhä monessa hämmennystä ja niistä liikkuu monta sitkeää myyttiä.
Myytti: Rokotteet voivat aiheuttaa hirveitä sivuvaikutuksia
Fakta: Rokotteita testataan perusteellisesti ennen kuin niistä tehdään julkisesti saatavia. Lievät sivuoireet, kuten mustelmat tai nuhanpoikaset ovat mahdollisia, mutta vakavat sivuvaikutukset ovat äärimmäisen harvinaisia. Näin kertoo lääketieteen ammattilainen Jennifer Lighter Fisher, joka toimii lastensairaalan epidemiologina NYU Langone Medical Centerissä. ”Lasten rokotteita testataan enemmän kuin mitään muita lääkkeitä ennen kuin ne hyväksytään Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirastossa”, hän kertoo. Kaikkien markkinoille pääsevien rokotteiden hyödyt on todettu paljon mahdollisia riskejä suuremmiksi.
Myytti: Jotkut taudit ovat niin harvinaisia, ettei niihin tarvitse ottaa rokotetta
Fakta: Polion ja kurkkumädän kaltaiset taudit ovat harvinaisia länsimaissa (juurikin rokotteiden ansiosta), mutta niitä esiintyy yhä muualla maailmassa. ”Ei tarvita kuin yksi immunisoimaton matkaaja tuomaan taudin mukanaan toisesta maasta,” sanoo lääketieteen tohtori Eileen Yamada, joka toimii kansanterveysviranomaisena Kalifornian kansanterveysministeriön rokotusosastolla. ”Jos immunisaatiota vähennetään, harvinaisten tautien tapaukset saattaisivat nopeasti moninkertaistua, mikä saattaisi lapset vaaraan.” Jos liian moni jättää rokotteen ottamatta, voi siitä seurata vaarallistenkin tautien, kuten hinkuyskän tai tuhkarokon, puhkeaminen yhteisöissä. Yhdysvalloissa todettiin vuonna 2019 lähes 1300 tuhkarokkotartuntaa, suurin määrä sitten vuoden 1992. Valtaosa tapauksista löydettiin rokottamattomista henkilöistä, jotka olivat levittäneet tautia New Yorkissa, mutta tapauksia ilmeni 31 eri osavaltiossa. On myös muistettava, että esimerkiksi syöpäpotilaat ja vastasyntyneet eivät voi ottaa rokotteita, joten itsensä immunisoiminen suojaa paitsi itseäsi, myös muita yhteisösi ihmisiä, selittää tohtori Fisher.
Myytti: Minun on turha ottaa influenssarokotetta, sillä influenssakantoja on niin montaa eri tyyppiä
Fakta: Vaikka saisitkin erityyppisen influenssatartunnan kuin mihin otit rokotteen, taudin oireet ovat lievemmät kuin jos et olisi ottanut rokotetta ollenkaan. ”Koska vuosittain kiertää monia eri kantoja, rokotteen teho perustuu usein siihen, kuinka hyvin rokotteessa olevat kannat ja parhaillaan yhteisöissä leviävä tauti sopivat yhteen,” tohtori Fisher kertoo. ”Todennäköisintä on, että rokotteen ottaneen henkilön oireet ovat paljon lievemmät kuin rokotteen ottamatta jättäneen, mikäli tauti sattuu tarttumaan.” Lue täältä virheistä, joita kannattaa välttää influenssarokotetta ottaessa.
Myytti: Lapsen immuunijärjestelmä ei kestä enempää kuin yhden rokotteen kerrallaan
Fakta: Usean rokotteen ottaminen samaan aikaan ei aiheuta pysyviä terveyshaittoja. “Lapset altistuvat sadoille viruksille ja bakteereille päivittäisissä arjen touhuissa ja leikeissä,” sanoo tohtori Yamada. ”Rokotteet eivät rasita edes vauvojen immuunijärjestelmää.” Jotkin tutkimukset jopa osoittavat, että immuunijärjestelmä saattaa vahvistua usean rokotteen yhteisvaikutuksesta, koska järjestelmän eri osat tekevät tällöin yhteistyötä tauteja vastaan, tohtori Fisher selittää.
Myytti: Tulet todennäköisemmin sairaaksi rokotteesta kuin ympäristön vaikutuksesta
Fakta: Rokotteet valmistetaan kuolleista tai heikentyneistä taudinaiheuttajista, tai vain niissä olevista proteiineista, eivätkä ne aiheuta vakavia sairauksia. Immuunijärjestelmä reagoi näihin taudinaiheuttajiin samalla tavalla kuin oikean taudin iskiessä, mikä auttaa ruumista taistelemaan tautia vastaan tulevaisuudessa, tohtori Yamada kertoo. Pahimmillaan rokotteet aiheuttavat lieviä oireita kuten hetkellistä kuumetta, mikä on paljon vähemmän vaarallista kuin mikään ympäristöstä tuleva tauti. Jos tunnetkin olosi sairaaksi, se tuskin johtuu ottamastasi rokotteesta, tohtori Fisher kertoo.
”Ihmiset ottavat usein influenssarokotteen juuri silloin kun hengitystievirukset alkavat kiertää yhteisöissä,” hän selittää. ”Joten jos henkilö ottaa influenssarokotteen ja saa sitten jonkin parhaillaan kiertävän hengitystieviruksen, hän epäilee syyksi rokotetta, vaikka tauti ei siihen oikeasti liitykään.”
Myytti: Rokotteet voivat aiheuttaa autismia
Fakta: “Aivan naurettava väite,” tohtori Fisher toteaa. Huhu on lähtöisin pienestä virheellisestä tutkimuksesta vuodelta 1998, jossa tutkittiin vain 12 lasta ja jossa ei käytetty kontrolliryhmää oireiden syyn löytämiseksi. Englantilainen lääketieteen lehti BMJ sai selville, että tutkimusta johtava henkilö oli muokannut tutkimukseen osallistuneiden lasten sairaushistoriatietoja. Sittemmin 10 tutkimukseen osallistuneesta 13 henkilöstä on myöntänyt tutkimuksen virheelliseksi, eivätkä lukuisat myöhemmin tehdyt tutkimukset ole löytäneet minkäänlaista yhteyttä rokotteiden ja autismin välillä. Lue lisää autismista!
Myytti: Tautien esiintyvyys laskee rokotteiden sijaan paremman hygienian ansiosta
Fakta: Jopa viime vuosikymmenten aikana tiettyjen tautien esiintyvyys on laskenut rokotteiden ansiosta, kertoo Maailman terveysjärjestö WHO. Vaikka pesisit kätesi kuinka tunnollisesti tahansa, pyyhit vain taudinaiheuttajat pois altistumisen jälkeen, et rakenna immuniteettia. “Hygieniasta huolehtiminen on tietysti erittäin tärkeää taudin leviämisen estämiseksi, mutta taudinaiheuttajat pystyvät jatkamaan toimintaansa niin kauan kuin ne ovat elossa,” tohtori Yamada selittää. Nämä esineet levittävät tehokkaasti bakteereita!
Myytti: Olen flunssainen, joten minun ei pitäisi ottaa rokotetta juuri nyt
Fakta: Rokotteet eivät pahenna lieviä sairauksia. ”Immuunijärjestelmämme on paljon vahvempi kuin ihmiset käsittävätkään,” tohtori Fisher kertoo. Yhdysvaltain tautikeskuksen (CDC) mukaan jopa lapset, joilla on matala kuume, yskä, nuha, korvatulehdus tai lievä ripuli voivat ottaa rokotteen ilman pelkoa oireiden pahenemisesta. Krooniset terveysongelmat ovat kuitenkin asia erikseen, joten keskustele aina lääkärin kanssa, jos sinulla tai lapsellasi on vakavia sairauksia.
Myytti: Rokotteet takaavat sataprosenttisen suojan tauteja vastaan
Fakta: Rokotteet eivät tehoa sadan prosentin varmuudella, mutta ne pääsevät hyvin lähelle sitä. CDC:n suosituslistassa olevat rokotteet suojaavat yli 95 prosenttia lapsista, jotka rokotetaan, kertoo tohtori Fisher. Niille 1–5 prosentille, joille ei kehity immuniteettia, annetaan toinen annos rokotetta. Tämä nostaa suojan lähes sataan prosenttiin. Mikäli asia huolettaa (jos vaikka lapsesi koulussa jyllää vesirokkoepidemia), lääkäri voi testata vasta-ainevastetta ja tarkistaa toimiko rokote. Asiantuntijat painottavat myös laumasuojan tärkeyttä taudeilta suojautumisessa. Laumasuojalla tarkoittaa sitä, että mitä useampi ihminen on ottanut rokotteen, sitä vaikeampi tautien on levitä yhteisöissä ja tartuttaa ihmisiä, niin rokotettuja kuin rokottamattomiakin. Lue täältä miksi lasten ohella myös vanhempien on oltava ajan tasalla rokotteistaan.
Myytti: Rokotteissa on elohopeaa—se on vaarallista!
Fakta: Joissain rokotteissa käytetään säilöntäainetta nimeltä tiomersaali, joka sisältää etyylielohopeaa, mutta mitään näyttöä ei ole sille, että se aiheuttaisi haittaa elimistölle niin pienissä määrissä kuin sitä rokotteissa esiintyy. Paljon vaarallisempi aine on metyylielohopea, joka voi vaurioittaa keskushermostoa ja jota ei löydy rokotteista. Keho poistaa etyylielohopean huomattavasti nopeammin kuin metyylielohopean, mikä entisestään vähentää etyylielohopean riskejä. Tästäkin huolimatta etyylielohopea poistettiin lasten rokotteista vuonna 2001, ja nuorille ja aikuisille on tarjolla tiomersaalista vapaita rokotteita.
Lääketietellisesti arvioinut Tia Jackson-Bey, MD
Lue lisää:
39 faktaa rokotteista, jotka jokaisen tulisi tietää
