Syöpä, sydänsairaus, dementia ja diabetes – nämä tutut sanat herättävät jokaisessa huolta. Tutkijat ovat jo vuosia epäilleet, että kaikkien näiden sekä monen muunkin sairauden taustalla on yksi yhteinen tekijä: inflammaatio eli krooninen, matala-asteinen tulehdus. Nyt asiasta on mahdollisesti saatu uusia todisteita.
’
Vuonna 2017 bostonilaiset tutkijat raportoivat kliinisestä kokeesta, johon osallistui yli 10 000 potilasta (keski-ikä 61 vuotta) 39 maassa. Kokeessa tutkittiin, voisiko tulehdusta hillitsevä lääke, kanakinumabi, vähentää sydänsairauksien esiintymistä. Tulokset vahvistivat, että näin todella on. Tutkijat huomasivat samalla, että lääke alensi keuhkosyöpäkuolleisuutta yli 67 prosentilla. Myös kihdin ja niveltulehduksen esiintyminen väheni.
”Matala-asteisella tulehduksella on osansa meidän kaikkien terveydessä”, sanoo baltimorelaisen Johns Hopkins -yliopiston lääketieteen laitoksen reumatologi ja lääketieteen opettaja Dana DiRenzo.
Kun tulehdusarvot nousevat, myös eri sairauksien riski kohoaa. Sitä, mistä matala-asteisessa tulehduksessa on kyse, voi kuitenkin olla vaikea ymmärtää. Kun me sairastumme, tulehdusarvomme nousevat luonnostaan elimistön taistellessa tautia vastaan. Toisin sanoen tulehdus on sekä hyvästä että pahasta.
Milloin tulehdus on ongelma?
Kun sairastumme flunssaan, kehon lämpötila nousee taistelussa virusta vastaan. Kyseessä on akuutti tulehdus. Samoin silloin, kun nyrjähtänyt nilkka punoittaa ja turpoaa. Tulehdus on väliaikainen ja hyödyllinen reaktio vammaan tai sairauteen. Se tuottaa parantavia kemikaaleja ja ravintoaineita, joita keho tarvitsee korjatakseen vauriot. Kun vaara on ohi, tulehdus paranee.
Krooninen, matala-asteinen tulehdus taas on hidas ja salakavala tila. Sitä ylläpitää immuunijärjestelmän häiriö, joka pitää elimistön jatkuvassa, pitkäaikaisessa hälytystilassa, sanoo bostonilaisen Beth Israel Deaconess -sairaalan reumatologian laitoksen opettava lääkäri Robert Shmerling.
Ajan myötä tulehdus vaurioittaa terveitä soluja, sillä kun solut ovat stressitilassa, ne vapauttavat kemikaaleja, jotka toimivat varoituksena immuunijärjestelmälle. Silloin paikalle kulkeutuu valkosoluja, jotka syövät suihinsa bakteereja, viruksia, vaurioituneita soluja ja tulehduksen tai vamman aiheuttamaa jätettä.
Jos vaurio on liian suuri, ne kutsuvat apuun neutrofiileiksi kutsutut varajoukot. Neutrofiilit ovat kuin immuunijärjestelmän käsikranaatteja: ne räjäyttävät tieltään kaiken, niin terveen kuin sairaankin aineksen.
Kunkin neutrofiilin elinkaari on lyhyt, mutta kroonisessa tulehduksessa elimistö lähettää niitä paikalle vielä kauan sen jälkeen, kun todellinen uhka on väistynyt. Se vaurioittaa jäljelle jäänyttä tervettä kudosta. Tulehdus voi alkaa hyökätä valtimoiden ja suoliston sisäpintoja, maksan ja aivojen soluja tai lihasten ja nivelten kudoksia vastaan.
Tällainen tulehduksen aiheuttama soluvaurio voi laukaista esimerkiksi diabeteksen, syövän, dementian, sydänsairauden, niveltulehduksen tai masennuksen. Ja koska tulehdus on matala-asteinen, ”se on hidas ja salamyhkäinen, ja siksi vaikea huomata jokapäiväisessä elämässä”, Yhdysvaltain terveysviraston tulehdusreaktioon erikoistunut tutkija Roma Pahwa sanoo. ”Sen ei edes tiedä olevan olemassa, kunnes joku noista sairauksista aiheuttaa oireita.”
Kroonisen tulehduksen aiheuttajia
Kun sairastuu krooniseen infektioon, elimistö reagoi siihen pitkään viipyilevällä tulehduksella. Itse asiassa kroonisiin sairauksiin liitettyjä pitkäaikaisvaurioita eivät useinkaan aiheuta itse virukset, vaan juuri krooninen tulehdus.
Geeneillä voi olla osuutta asiaan. Joissakin tapauksissa näihin terveysongelmiin yhdistetyt geenit voivat aktivoitua tulehduksesta: diabetes ja syöpä ovat kaksi geneettisesti yhteydessä olevaa sairautta, jotka tulehdus voi laukaista. Toisissa tapauksissa itse geeni voi johtaa immuunijärjestelmän häiriöön, joka sitten aiheuttaa tulehduksen muun muassa nivelreuma-, ja MS-tautipotilailla.
Myös ympäristöllä on vaikutusta. Ilmansaasteet, ilman- ja vedenlaatu, ympäristöyliherkkyydet ja monet muut ympäristötekijät voivat laukaista ja ylläpitää tulehduksia.
Lisäksi elintavoilla on merkitystä matala-asteisen tulehduksen synnyssä ja ylläpidossa. Lihavuus, stressi, tupakkatuotteiden käyttö, liiallinen alkoholin käyttö, vähäinen liikunta, huono uni ja vääränlainen ruokavalio liittyvät kroonisiin tulehduksiin.
Sitä paitsi mitä vanhemmaksi tulemme, sitä pitempään olemme altistuneet ympäristömyrkyille, stressille, alkoholille, huonolle ruoalle ja kroonisille sairauksille. Ikääntyneen immuunijärjestelmä on usein heikentynyt, ravintoaineiden saaminen ruoasta voi olla puutteellista ja ylimääräisten kilojen pudottaminen on monesti vaikeampaa.
Joitakin pahentavia tekijöitä
Vatsarasva. Jos sinulla on iso vatsa, sinulla on paljon viskeraalista rasvaa, joka kerääntyy suoliston ja muiden sisäelinten ympärille. Vatsarasva tuottaa ja vapauttaa joka päivä tulehdusta aiheuttavia kemikaaleja. Pidä mielessäsi, että tulehdus on reaktio soluvaurioihin. Rasvasolut ovat pöhöttyneet triglyserideistä (samasta aineesta, josta voidaan tehdä dieseliä) ja sen seurauksena ne ovat hyvin herkkiä repeämään. Kun niin käy, ne aiheuttavat tulehdusreaktion ja immuunijärjestelmä lähettää valkosoluja siivoamaan vuotaneen polttoaineen.
Krooninen stressi. Jos olet huono käsittelemään stressiä tai jos tunnet olosi avuttomaksi tai hyväksikäytetyksi, kehossasi käynnistyy taistele tai pakene -reaktio. Se lisää kortisolin ja adrenaliinin kaltaisten hormonien tuotantoa, mikä puolestaan välittömästi nostaa tulehdusta. Jos sairastat immuunivälitteistä ihosairautta, kuten psoriasista, olet ehkä huomannut vaivan pahenevan stressistä. Mindfulness-tekniikoiden on osoitettu alentavan joitakin tulehdusmerkkiaineita, joten ne voivat auttaa kroonisista tulehduksellista vaivoista kärsiviä.
Liian vähäinen liikunta. Tutkimus on osoittanut, ettei tulehduksen alentamiseksi tarvita maratoneja. Itse asiassa Kalifornian yliopiston tutkimus osoitti, että jo 20 minuuttia kohtuullisen rasittavaa liikuntaa hillitsee tulehdusreaktiota. Yksi syy siihen on se, että liikunnalla voi olla positiivinen vaikutus suoliston terveyteen.
”Ero ihan hyvän ja mahtavan olon välillä on liikunta”, lääketieteen opettaja Dana DiRenzo sanoo. Vaikka sinulla olisi fyysisiä rajoitteita, esimerkiksi huonot polvet, liikunta todennäköisesti auttaa vaivaan.
DiRenzo suosittelee aloittamaan aktiviteetilla, jota pystyy tekemään viisi minuuttia päivässä. Seuraavalla viikolla sitä voi tehdä seitsemän minuuttia. Esimerkiksi reipas kävely toimii hyvin. ”Toki paikat saattavat aluksi kipeytyä, mutta hyvällä tavalla. Kun jaksaa jatkaa, alkaa olo tuntua paremmalta”, hän sanoo.
Huono uni. Jos täytyisi valita yksi elintapa, jota parantaa, kannattaisi keskittyä uneen, sen määrään ja laatuun. Uni sekä alentaa tulehdusarvoja että auttaa meitä suoriutumaan paremmin kaikesta muustakin. ”Olen huomannut, että kun ihmiset antavat keholleen aikaa levätä, heidän on helpompi tehdä järkeviä ruokavalintoja ja harrastaa liikuntaa seuraavana päivänä”, UltraWellness-keskuksen johtava ylilääkäri Elizabeth Boham sanoo. Vinkkejä parempaan uneen!
Ruoalla on iso rooli
Ruoat, joissa on paljon sokeria ja epäterveellisiä rasvoja, mutta vähän kuituja, nousevat tulehdusta edistävien ruokien listan kärkeen. Ne ruokkivat ruoansulatuskanavan huonoja bakteereja. Suolistossamme vallitsee luonnostaan hyvien ja pahojen bakteerien tasapaino, mutta kun pahat bakteerit pääsevät lisääntymään liiaksi, ne saattavat vahingoittaa ruoansulatuskanavan sisäpintaa.
”Suolistoesteestä, joka erottaa mikro-organismit muusta elimistöstä, voi tulla läpäisevä, jolloin hiukkasia pääsee sen läpi verenkiertoon”, Buford sanoo.
Ilmiötä kutsutaan suolistovuodoksi. Immuunijärjestelmä tunnistaa karanneet hiukkaset ulkopuolisiksi tunkeutujiksi ja hyökkää niiden kimppuun. Mutta koska suolistovuoto jatkuu, myös immuunijärjestelmä jatkaa hyökkäystään – ja niin kehittyy krooninen tulehdus.
Kuitupitoiset ruoat, kuten täysjyväviljat, hedelmät ja vihannekset auttavat palauttamaan suoliston tasapainon. Ne ruokkivat suoliston hyviä mikrobeja ruoansulatuksen aikana, ja auttavat siten korjaamaan dysbioosin eli suoliston mikrobiston epätasapainon. ”On paljon todisteita siitä, että kuitupitoinen ruokavalio korjaa mikrobitasapainoa ja voi mahdollisesti hillitä tulehdusta”, Buford sanoo. Vinkkejä kuitupitoiseen ruokavalioon!
Tärkeää on myös välttää epäterveellisiä rasvoja, koska yksikin rasvainen ateria voi muuttaa mikroympäristöä.
’’Punainen ja prosessoitu liha voi aiheuttaa tulehdusta, mutta sitä ei tarvitse kokonaan poistaa ruokavaliostaan”, Boham sanoo. Riittävän proteiinin saanti on erityisen tärkeää ikääntyneille, koska se voi auttaa ehkäisemään ikääntymiseen liittyvää lihaskatoa.
”Suosittelen tasapainoa kasviproteiinin, kuten pähkinöiden, siementen, papujen ja viljojen, sekä eläinproteiinin välille”, hän sanoo. Lue lisää kasvispitoisista proteiineistä!
Hän kehottaa syömään ruoholla ruokittujen eläinten luomulihaa ja luonnonvesistä kalastettua kalaa. Hänen mukaansa niissä on vähemmän tulehdusta edistäviä tekijöitä. Joka päivä kannattaisi myös syödä runsaasti kaiken värisiä kasviksia.
Voiko kroonista tulehdusta testata ja parantaa?
Testauksen ongelmana on se, että meillä kaikilla on jonkin verran tulehdusta kehossamme, ja arvot vaihtelevat jatkuvasti. Siksi arvot voivat kahdeksalta aamulla olla erilaiset kuin kahdeksalta illalla. Sen lisäksi flunssan kaltaiset harmittomat tekijät voivat nostaa tauteja vastaan taistelevien kemikaalien määrää elimistössä, joten lääkärit eivät rutiininomaisesti tee tulehdustestejä, DiRenzo sanoo. ”Testauksen pitäisi olla seurausta esimerkiksi turvonneiden nivelten kaltaisista oireista.”
Jos sairastat esimerkiksi sydänsairautta, lääkäri voi testata C-reaktiivista proteiinia, tulehdusmerkkiainetta, joka on yhdistetty sydänvaivoihin. Pelkkä tulehduksen etsiminen ilman tarkkoja indikaattoreita voi kuitenkin avata potilaille oikean turhien testien Pandoran lippaan, DiRenzo sanoo. ”Sen sijaan kannattaa tehdä läheistä yhteistyötä lääkärin kanssa ja tunnistaa tarpeeksi tarkkoja oireita, jotka voivat johtaa tulehduksellisen vaivan diagnoosiin.”
Tiettyyn ikään mennessä meillä kaikilla on elimistössämme jonkin asteista tulehdusta. Tärkeintä olisi pitää se vain hiipuvana hiilloksena, eikä antaa sen roihahtaa metsäpaloksi.
Jos tupakoit, juot paljon, olet huomattavan ylipainoinen, et liiku, syöt huonosti tai olet jatkuvasti stressaantunut, on todennäköistä, että tulehdusarvosi ovat kroonisesti jossain määrin koholla. Jos olet hoikka, hyväkuntoinen, elät tasapainoista elämää, pidät rokotteesi ajan tasalla ja peset kätesi säännöllisesti suojautuen näin infektioilta, tulehdusarvosi ovat luultavasti matalammat.
Onneksi elintapamuutoksia tekemällä tilanne voi nopeastikin muuttua itse kullakin suotuisammaksi. Saatat kuitenkin pelätä, että liikunnan lisääminen ja ruokavalion parantaminen aiheuttaa epämukavuutta. Aluksi kenties kyllä, mutta olet varmasti samaa mieltä siitä, että sydänleikkaus on paljon epämukavampi juttu.
Ja eiköhän yhden vihollisen – matala-asteisen tulehduksen – kukistaminen ole paljon helpompaa kuin se, että pelkäät loppuelämäsi kymmeniä vihollisia?
Lue lisää:
