Kurpitsa – olen mitä syöt!
On paras aika vuodesta, suosikkivuodenaikani. Nyt valloilleen pääsevät kauden keltaiset, ruskeat ja oranssit sävyt. Minua rakastetaan, sillä olen saanut hedelmien tähtiroolin.
Selvitetäänpä kuitenkin aluksi muutama asia, sillä monet lajikkeeni ja nimeni aiheuttavat hämmennystä. On tavallinen kurpitsa, honeynut-lajike ja jättikurpitsa. Löytyy myös kesäkurpitsa, tai zucchini, kuten sitä toisinaan kutsutaan. On todellakin ihmeellistä, miten monta lajikettani on puristettu yhden kasvinimikkeen alle. Heinäkuussa esiinnyn moneen taipuvan kesäkurpitsan muodossa. Syksyllä löydät koristekurpitsan, myskikurpitsan ja spagettikurpitsan sekä perinteisen kurpitsan. Jos talvilajikkeeni jättää köynnökseen kuivumaan, kovetun pallokurpitsaksi.
Viimeksi mainittu ansaitsikin minulle nykyisen maineeni. Useimmat lajikkeet ovat viehättäneet ihmisiä mauillaan, mutta olettehan ihastuneet hyödyllisyyteeni silloinkin, kun en ole syömäkelpoinen. Olen todennäköisesti ainoa kasvi, jota esihistorialliset ihmiset käyttivät ympäri maailmaa, ja olen luultavasti ensimmäinen viljelykasvi.
Miksikö? Kun minut kaivertaa ontoksi, sovellun moneen. Olen ämpäri, vaikkapa marimban tai muun soittimen kaikukammio, ponttonin tai kalaverkon poiju, kaiverrettu ja maalattu koriste, ruokailuväline tai jopa piippu. Amerikan alkuperäiskansat käyttivät minua linnunpesissään, ja nykyäänkin taitavat lintuharrastajat tekevät samoin. Olen niin monipuolinen, että ihmiset ottavat minut mukaan kaikkialle. Nigerialaiset motoristit tosin löysivät yhden tarkoituksen, johon en sopinut, kun maahan määrättiin kypäräpakko ja monet yrittivät välttää kypärän oston käyttämällä kovia kurpitsoja.
Viimeksi minut jalostettiin ruoaksi Meksikossa noin 9 000 vuotta sitten, jolloin tulin takaisin maailmanympärimatkaltani ruokamuodossa.
Miten valmistaa kurpitsaa?
Jotta minusta saatiin syömäkelpoinen, minusta piti jalostaa pois liika kukurbitasiini, sillä se tekee maustani erittäin karvaan. Minussa on edelleen tuon myrkyn jäämiä, ja suurina annoksina se on sairastuttanut teidät ihmiset vakavasti ja saanut hiuksenne putoamaan. Mutta älä kanna tästä huolta, kun ostat minut ruokakaupasta. Kukurbitasiinin määrä nousee korkeaksi ainoastaan, jos kurpitsa on päässyt vahingossa ristipölyttymään villipallokurpitsojen kanssa. Kotikasvattajien on kuitenkin syytä huomata, että jos kasvatettu kurpitsa maistuu hyvin karvaalle, se tulee jättää syömättä.
Miten minua sitten kannattaa syödä? No läpi kesän tietysti! Valitse vihreitä tai keltaisia kesäkurpitsoja, jotka ovat pehmeitä ja kohtuullisen kokoisia. Maista myös ihania keltaoransseja kukintojani, sillä ne käyvät loistavasti quesadilloihin, ja ne voi myös täyttää juustolla ja ruskistaa.
Näin viileämpään vuodenaikaan voit nauttia talvikurpitsoista. Voit valita esimerkiksi koristekurpitsan, myskikurpitsan, spagettikurpitsan tai kabocha-lajikkeen. Ne voi kaikki syödä joko kuoren kanssa tai ilman. Koristekurpitsan, myskikurpitsan ja kabochan voi puolittaa, ja siementen poistamisen jälkeen ne voi paahtaa pehmeiksi. Jos sirottelet pinnalleni sokeria, saat aikaan karamellisoidun kuoren. Voit myös täyttää minut ranskalaiseen tapaan suolaisella leipävanukkaalla tai riisillä ja lihalla. Näin saat ateriallesi kauniin ja terveellisen syksyisen huipennuksen.
Muutun erityisen makeaksi, kun saan ruskistua ja karamellisoitua pitkään, joten minut voi huoletta paahtaa ajan kanssa korkeassa lämpötilassa (noin 220 astetta). Talvikurpitsaa ei saa helposti ylikypsennettyä. Pehmettyäni pysyn pehmeänä ja maistun ihanalle. Jos haluat valmistaa keittoa, paahda ja ruskista kurpitsanpalat ja soseuta hedelmäliha, niin saat esiin syvemmän ja voimakkaamman makean.
Ai niin, jos löydät torilta vihreän tai oranssin kabocha-kurpitsan, nappaa se mukaasi. Se näyttää hieman tavalliselta kurpitsalta, mutta on huomattavasti makeampi ja maukkaampi.
Lue lisää:
