Kumpikin on vaarallinen vaiva – ja kumpikin voi koitua kuolemaksi. Kumpikin voi sattua missä iässä tahansa, ja kumpikin voi aiheuttaa pysyvän aivovaurion. Ei olekaan ihme, että aivoinfarkti ja aivovaltimonpullistuma usein sekoitetaan keskenään. ”Aivoinfarkti ja aivovaltimonpullistuma ovat termejä, joita kuulee usein mutta joiden merkitys ei monille ole täysin selkeä”, sanoo neurologi Jessica Carpenter. ”Kumpikin on yhteydessä aivojen verisuoniin.”
Mikä on aivoinfarkti?
Aivoinfarktin syynä on verensaannin estyminen joihinkin aivojen osiin, mikä aiheuttaa hapen ja ravinteiden puutetta ja näin myös aivokudoksen kuoliota. Infarktit ovat merkittävä terveysongelma: Yhdysvaltain tartuntatautikeskuksen mukaan ne ovat viidenneksi suurin kuolinsyy ja suurin pitkäaikaisvammaisuuden syy Yhdysvalloissa.
Carpenterin mukaan infarkteja on kahdenlaisia. ”Niin kutsuttu ”iskeeminen aivoinfarkti” tarkoittaa tilannetta, jossa verisuoni tukkeutuu ja verisuonen päässä oleva aivokudos vaurioituu pysyvästi verenkierron ja hapen puutteen vuoksi. Toinen on aivoverenvuoto, joka johtuu verenvuodosta aivoissa.” Iskeemiset infarktit ovat huomattavasti yleisempiä, sillä Yhdysvaltain tartuntatautikeskuksen mukaan 87% kaikista infarkteista on juuri näitä.
Aivoinfarkti & oireet
Infarktin oireet kannattaa tuntea: Yhdysvaltain infarktiyhdistyksen mukaan parantumisen todennäköisyys on suurempi, jos potilas pääsee hoitoon kolmen tunnin kuluessa infarktin alkamisesta. Mitkä siis ovat infarktin tärkeimmät oireet? Pidä silmällä näitä:
- Käsivarren, jalan tai kasvojen tunnottomuus tai halvaantuminen. Tämä oire ilmaantuu usein vain kehon toiselle puolelle, joten hyvä tapa havaita alkava infarkti on toispuoleinen hymy, joka roikkuu toiselta puolelta tai käsivarsi, joka riippuu kun sen yrittää nostaa pään yläpuolelle.
- Näköongelmat. Jos saat halvauskohtauksen, näkökenttä saattaa muuttua sumuiseksi tai mustaksi, tai saatat nähdä kaiken kahtena.
- Puheongelmat. Myös puhuminen sekä muiden puheen ymmärtäminen saattaa tuottaa vaikeuksia.
- Päänsärky. Yhtäkkinen, vakava pääkipu, joka saattaa aiheuttaa pahoinvointia ja oksentelua, saattaa olla infarktin oire.
- Koordinaatiokyvyn menetys. Käveleminen tai tasapainossa pysyminen saattaa tuottaa vaikeuksia, tai sinua saattaa pyörryttää.
Jos huomaat nämä oireet, soita hätänumeroon 112. Yhdysvaltain infarktiyhdistys kehottaa käyttämään F.A.S.T.-muistissääntöä, joka tulee sanoista Face, Arms, Speech ja Time – Kasvot, Käsivarret, Puhe ja Aika.
Mikä on aivovaltimonpullistuma?
”Aivovaltimonpullistuma on verisuonen seinämän epätavallinen pullistuma”, kertoo Carpenter. ”Revenneen pullistuman aiheuttama verenvuoto on eräänlainen aivoverenvuoto.” Tämä auttaa selittämään paljon näiden kahden vaivan sekaannuksesta: kun aivovaltimonpullistuma repeää, sitä pidetään yhdenlaisena infarktina.
Mitkä ovat pullistuman oireet?
”Pullistumilla ei usein ole oireita, ellei verisuonen seinämässä ole repeämää, joka aiheuttaisi verenvuotoa”, Carpenter kertoo. Joissakin tapauksissa pullistuma saattaa kasvaa niin suureksi, että se vaikeuttaa hermojen toimintaa ja aiheuttaa kipua silmän alueella, asioiden näkemistä kahtena tai pupillien laajenemista.
Jos pullistuma repeää, vakavat oireet kehittyvät nopeasti. ”Potilaat kokevat usein hyvin äkillistä päänsärkyä, jota usein kuvaillaan elämäsi pahimmaksi päänsäryksi”, Carpenter kertoo. ”Se ei kehity pikkuhiljaa tuntien kuluessa kuten migreeni vaan alkaa äkisti. Niskakipu, sairaskohtaus tai muuttunut tietoisuuden tila saattavat myös näkyä oireina.”
Tässäkin tapauksessa tulee soittaa hätänumeroon 112, jos oireita ilmenee. ”Pullistuman repeämä on lääketieteellinen hätätilanne, ja potilaiden tulee soittaa hätäkeskukseen saadakseen pikaisesti lääkärin apua”, Carenter neuvoo.
Mitkä ovat infarktin ja valtimonpullistuman riskitekijät?
Joitakin riskitekijöitä voi kontrolloida, toisia taas ei. Painonpudotus, tupakoinnin lopettaminen, stressin vähentäminen ja alkoholin sekä kevytlimsojen juomisen vähentäminen voivat auttaa pienentämään infarktin riskiä. Jotkin muutkin terveydentilaan vaikuttavat vaivat kuten diabetes, sydänsairaudet, korkeat kolesteroliarvot ja korkea verenpaine saattavat lisätä riskiä, samoin kuin geneettiset tekijät kuten sukupuoli (naisilla on suurempi todennäköisyys saada infarkti), etninen alkuperä (Yhdysvalloissa tummaihoisilla sekä aasialais- ja latinotaustaisilla on todettu kohonnut riski) tai perheenjäsen, jolla on jo ollut infarkti, erityisesti jos se tapahtui nuorella iällä. Riski kasvaa iän myötä.
Pullistumien kohdalla monet samat riskitekijät pätevät: ikä, korkea verenpaine, tupakointi ja perinnöllisyys saattavat kaikki lisätä riskiä, kertoo Yhdysvaltain kansallinen aivohäiriö- ja infarktiliitto. Valtimonpullistumat saattavat myös johtua valtimoiden ja laskimoiden epämuodostumista, pään alueelle sattuneista iskuista tai aivokasvaimesta.
”Valtimonpullistuman kehittymisessä genetiikalla on suuri rooli”, sanoo LabFinder.com-sivuston perustajajäsen Robert Segal. ”Kallonsisäisen pullistuman kärsineen henkilön perheenjäsen on suuremmassa riskissä saada pullistuma silloinkin, vaikka hänellä ei olisi mitään tunnettua perinnällistä syndroomaa.” Näihin lukeutuvat sidekudosten ja munuaisten sairaudet sekä jotkin harvinaisemmat sairaudet.
”Sinun kannattaa käydä testeissä, jos suvussasi on ollut valtimonpullistumia”, Segal suosittelee. ”Puhkeamattomat kallonsisäiset pullistumat pitäisi tarkistaa joka vuosi 2-3 vuoden aikana, ja joka toinen tai viides vuosi sen jälkeen, kun pullistuman tila on vakaa.”
Kuinka voin vähentää infarktin tai pullistuman riskiä?
Kummankin sairauden riskiä on mahdollista pienentää muutamillakin tavoilla. ”Kaksi tärkeintä elämäntapamuutosta ovat tupakoinnin lopettaminen ja korkean verenpaineen hallintaan saaminen”, sanoo Segal. ”Muita tärkeitä terveyteen liittyviä muutoksia ovat kolesterolin hallintaan saaminen ja säännöllinen liikunta. Kolesterolin tason hallinta ja säännöllinen liikunta näyttävät pienentävän pullistuman muodostumisen riskiä.”
Valtimonpullistuman kohdalla muutkin elämäntapamuutokset saattavat auttaa. ”Potilaiden tulisi välttää tupakointia, suurta alkoholinkäyttöä, stimuloivia lääkkeitä, laittomia huumeita ja liiallista rasitusta”, Segal neuvoo.
Lue lisää:
7 kikkaa, joilla aivot pysyvät terveinä
8 dementiaa muistuttavaa oiretta, jotka saattavat olla hoidetavissa
