Laulaminen on aina ilahduttanut 64-vuotiasta, Melbournessa, Australiassa asuvaa Stephen Dunnia. Silloin tällöin hänellä oli tapana laulaa yhtyeissä. Kun hänellä todettiin Parkinsonin tauti kaksi vuotta sitten, hän muisti, kuinka hänen isänsä, joka myös sairasti samaa tautia, menetti kykynsä laulaa sairauden edetessä.
Stephen toivoi välttävänsä samanlaisen kohtalon, ja niinpä hän liittyi viime vuonna ParkinSong-nimiseen paikalliseen ryhmään. Ryhmän jäsenet ovat Parkinson-potilaita, jotka tapaavat kuukausittain musiikkiterapeutin. He laulavat yhdessä kuoron tapaan ja oppivat tapoja, joiden avulla he voivat paremmin säilyttää laulu- ja puheäänensä.
”Tapaamisiin kuuluu ääni-, hengitys- ja asentoharjoituksia”, Stephen sanoo. ”Äänihuulemme ovat aivan kuin muutkin kehomme lihakset. Jos niitä ei käytä, ne eivät kohta enää toimi.”
Stephen tekee harjoituksia päivittäin ja nauhoittaa lauluaan huomatakseen mahdolliset muutokset äänessään. Hän on tyytyväinen edistymiseensä.
”Ennen kuin liityin tähän kuoroon, mieleni oli täysin maassa – rakastan laulamista, ja saatan menettää laulukykyni”, Stephen sanoo. ”Joten kun vielä pystyn laulamaan, aion tehdä juuri sitä.”
Parkinson-potilaiden puhe- ja lauluäänen säilyttäminen on vain yksi musiikkiterapian hyödyistä. Useat eri musiikkiohjelmat voivat parantaa monista sairauksista ja ongelmista kärsivien ihmisten henkistä ja fyysistä terveyttä. Mitään haittavaikutuksia ei ole – elleivät laulut sitten jää potilaiden päähän soimaan.
”Saamme nähdä jatkuvasti lisää tutkimuksia, jotka osoittavat, että tämä on terapeuttista ja ettei huonoja puolia ole”, sanoo Toronton yliopiston psykiatrian laitoksen apulaisprofessori Corinne Fischer.
Musiikkiterapia tehokkaana hoitomuotona?
Kun terapiaa tarvitaan kivun lievitykseen tai kehon toimintojen ylläpitoon tai parantamiseen, vaihtoehtoja on useita. Fysioterapia voi olla tehokasta, mutta jatkuvasti toistettavat harjoitteet voivat käydä tylsiksi. Musiikki voi tuoda terapiaan hauskuutta. ”Ihmiset harjoittelevat pidempään, koska he nauttivat siitä”, sanoo barcelonalainen musiikkiterapeutti ja lääketieteen tohtori Melissa Mercadal-Brotons, maailmanlaajuisen musiikkiterapiajärjestön WFMT:n puheenjohtaja.
Musiikki on täydellinen motivaattori, sillä ihmiset saavat siitä syviä tunnereaktioita monella eri tasolla. Tutkijat ja musiikkiterapeutit käyttävät sitä hyödykseen suunnitellessaan hoitoja, jotka voisivat olla yhtä tehokkaita tai jopa tehokkaampia kuin perinteiset terapiamuodot.
”Musiikki on niin moniulotteista”, sanoo musiikkiterapeutti ja Melbournen yliopiston tutkija Jeanette Tamplin (LT), joka on mukana vetämässä Parkinsong-ryhmää. ”Se voi olla hyvin toiminnallista, kuten silloin, kun ihmiset saadaan kävelemään musiikin tahtiin. Tai se voi olla hyvin psykodynaamista, kuten silloin, kun heitä autetaan pääsemään käsiksi tunteisiinsa ja käsittelemään surua ja sopeutumista laulujen kautta.”
Lääkärit suosittelevat musiikkiterapiaa tiettyjen sairauksien hoitoon, ja tutkijat tekevät töitä laajentaakseen hoitojen kattavuutta. Musiikkiterapialla on seuraavanlaisia hyötyjä.
Parkinsonin tauti
Stephen Dunnin ja muiden Parkinsong-kuorolaisten oppimat harjoitteet ovat tutkittuja tekniikoita, jotka voivat auttaa heitä korottamaan äänenvoimakkuutta ja parantamaan ymmärretyksi tulemista. ”Parkinson vaikuttaa kommunikointiin jo aivan varhaisista vaiheista lähtien”, Jeannette Tamplin sanoo.
Kolmen kuukauden aikana 75 Parkinsonin tautia sairastavaa henkilöä osallistui Tamplinin ja tämän kollegoiden järjestämiin viikoittaisiin tai kuukausittaisiin tapaamisiin. Osallistujien äänenvoimakkuus lisääntyi ja heidän keuhkotoimintansa parani verrattuna henkilöihin, jotka eivät osallistuneet kokeeseen, ja viikoittain osallistuneilla edistystä tapahtui enemmän kuin kuukausittain osallistuneilla. Tutkimus julkaistiin tänä vuonna.
”Se, että huomasimme henkilöiden oikeasti parantavan äänenvoimakkuuttaan ja saavan itseluottamusta puhumiseen, oli meistä todella jännittävää”, Tamplin sanoo.
Parkinson huonontaa myös liikkuvuutta, ja musiikkiterapia voi auttaa potilaita parantamaan kävelykykyään. Italialaistutkimuksessa vuodelta 2019 osoitettiin, että kymmenen Parkinson-potilasta, jotka tanssivat säännöllisesti tangoa, paransivat askellustaan, liikkuvuuttaan, tasapainoaan sekä elämänlaatuaan.
”Musiikin avulla potilas saattaa pystyä parantamaan keskittymistään liikkumisen aikana”, sanoo tutkimuksen kirjoittaja, neurologi Giovanni Albani milanolaisesta Istituto Auxologico Italiano -instituutista. ”Ja tangon tanssiminen tasapainottaa liikkeitä torson ja raajojen välillä, mikä elvyttää tiettyjä aivotoimintoja.”
Dementia
Joskus lääkärit ehdottavat musiikkiterapiaa dementiasta kärsiville. Viime vuonna julkaistussa tutkimuksessa, jossa analysoitiin kuutta aiemmin julkaistua tutkimusta, todettiin, että musiikki auttaa parantamaan käyttäytymistä ja tiedonkäsittelyä henkilöillä, jotka sairastavat Alzheimerin tautia, dementian yleisintä muotoa.
”Muistiklinikallamme suosittelemme usein: jos harrastit pianon soittamista, soita pianoa. Jos pidit musiikista, kuuntele musiikkia – sellaista musiikkia, joka herättää sinussa tunteita. Se auttaa aivojasi”, sanoo tutkimuksen kirjoittanut Corinne Fischer.
Hän on tutkinut musiikin vaikutusta aivotoimintaan ihmisillä, joilla on todettu lievä kognitiivinen heikentyminen, dementian esiaste. Henkilöt kuuntelivat musiikkia toiminnallisen magneettikuvauksen aikana, jolloin nähdään, mitkä aivojen osat aktivoituvat. Kun he kuuntelivat musiikkia, joilla oli heille merkitystä tunnetasolla – esimerkiksi heidän häissään soinutta laulua – heidän aivoissaan aktivoitui useampi osa kuin silloin, kun he kuuntelivat musiikkia, jota he eivät olleet ennen kuulleet. ”Silloin aktivoituivat myös ne aivojen aivokuoren alaiset osat, joita käytetään tunteiden ilmaisuun.”
Toisissa tutkimuksissa on huomattu, että tutun musiikin kuunteleminen auttaa Alzheimer-potilaita muistelemaan. Vuodelta 2013 peräisin olevassa tutkimuksessa, johon osallistui 24 Alzheimeria sairastavaa potilasta, huomattiin, että kun potilaat kuuntelivat vanhoja suosittuja kappaleita, he pystyivät paremmin muistamaan lauluihin liittyviä asioita omasta elämästään.
”Kun ihmiset kuuntelevat tuttuja melodioita, aivoissa aktivoituu se osa, johon omaan elämään liittyvät muistot tallentuvat”, sanoo Melissa Mercadal-Brotons.
Aivoinfarkti
Aivoinfarktin jälkeen jotkut potilaat tarvitsevat fysio- tai toimintaterapiaa saadakseen raajansa taas toimimaan. Myös musiikkiterapiasta voi olla apua.
Kymmenen kuukautta sen jälkeen, kun 34-vuotias barcelonalainen Yaismery Leon-Hechavarria oli saanut aivoinfarktin vuonna 2018, hän aloitti musiikkiterapiaohjelman parantaakseen oikean käsivartensa toimivuutta soittimien avulla.
Kolme kertaa viikossa kymmenen viikon ajan hän soitti pianoa ja lyömäsoittimia, kuten djembe-rumpua, marakasseja, sadeputkea, tamburiinia ja kastanjetteja. Terapiakäynnit vahvistivat hänen käsivarttaan.
”Nyt voin kulkea kadulla ilman, että kukaan huomaa minun olevan aivoinfarktipotilas”, Yaismery sanoo. ”Tällä hetkellä harjoittelen tarkkuutta… koruompelun kaltaisilla pienillä jutuilla.”
Hänen kaltaisensa potilaat harjoittelevat laajoja liikkeitä lyömällä rumpuja ja hienomotorisia liikkeitä painelemalla pianon koskettimia. Monet heistä ovat innoissaan musiikkiterapiakäynneistä, koska ne tuottavat heille nautintoa.
”Uskomme sen todella lisäävän motivaatiota”, sanoo Barcelonan yliopiston tutkimusprofessori Antoni Rodriguez-Fornells, joka on mukana musiikkiterapian tutkimuksessa. ”Ihmisiä ei tarvitse patistella osallistumaan tähän terapiaan. He yrittävät osallistua siihen ilman apua.”
Musiikkiterapia on ollut käsivarren voiman palauttamisessa yhtä tehokas kuin perinteiset hoitomuodot, mutta potilailla on ollut hauskaa samalla, kun he vahvistavat ylävartaloaan.
Kivun lievitys
Musiikkiterapian on osoitettu lievittävän useiden eri sairauksien aiheuttamaa kipua. Tutkimuksessa vuodelta 2018 tarkasteltiin 13 aiempaa tutkimusta musiikkiterapian vaikutuksista kivunhallintaan, ja siinä todettiin, että musiikilla on kipuun huomattavaa vaikutusta.
”Musiikki vähentää kivun voimakkuutta, mutta se ei saa kipua katoamaan”, sanoo tutkimuksen kirjoittanut Juan Martin-Saavedra, Rosarion yliopiston musiikkitutkija Bogotássa Kolumbiassa. Musiikkiterapian on tarkoitus täydentää kipulääkitystä, ei korvata sitä.
”Suosituimman teorian mukaan musiikin kaltaiset apukeinot kääntävät potilaiden ajatukset pois kivusta ja saavat aikaan positiivisen tunnetilan, joka auttaa heitä selviämään kivun kanssa paremmin.”
Lisää tutkimusta tarvitaan sen selvittämiseksi, minkälainen musiikki on tehokkainta kivun lievittämisessä ja missä sairauksissa se voi auttaa. ”Eri musiikki vaikuttaa aivoihin eri lailla. Siksi kaikenlainen musiikki ei ole hyödyllistä kivun lievittämisessä, eikä kaikenlaista kipua voi lievittää musiikilla”, Martin-Saavedra sanoo.
Toivoa tulevaan
Potilaat, jotka saavat musiikkiterapiaa, tuntevat usein kokemuksen muuttaneen heitä. Stephen Dunn on nauttinut ParkinSongista niin paljon, että hän innostui opettelemaan nuottien lukemista pystyäkseen osallistumaan kokonaisvaltaisemmin. Hän suhtautuu laulamiseen intohimoisesti, ja siitä on tullut jokapäiväinen osa hänen elämäänsä, lisäksi se hyödyttää hänen terveyttään.
”Näen laulamisen jatkamisen pitkän aikavälin strategiana”, Stephen sanoo. ”ParkinSong voi auttaa minua säilyttämään lauluääneni niin kauan kuin itse pysyn menossa mukana.”
Lue lisää:
Parkinosinin tauti – tietoa ja hoitoja
