Pääsiäinen Ranskassa
Ranskalaiset lapset eivät saa herkkuja pääsiäispupulta, vaan pääsiäiskelloilta. Katolisessa opetuksessa kirkonkellot eivät soi kiirastorstain ja pääsiäislauantain välillä, sillä Jeesuksen kuolemaa ympäröiviin päiviin liittyy tiettyä vakavuutta. Vähitellen syntynsä sai legenda, jonka mukaan kirkonkelloja ei soiteta, sillä niille kasvoi siivet, joilla ne lensivät Roomaan paavin siunattaviksi. Sieltä ne palasivat mukanaan suklaata ja lahjoja lapsille.
Intiassa
Vaikka vain 2,5 prosenttia Intian väestöstä on kristittyjä, vietetään pääsiäistä monin loisteliain menoin, etenkin maan koilliskolkassa. Läntisessä Goan osavaltiossa järjestetään karnevaali, johon liittyy katunäytelmiä, laulua ja tanssia. Ihmiset antavat toisilleen lahjaksi suklaata, kukkia ja värikkäitä lyhtyjä.
Italiassa
Kun ”Pasqua” (pääsiäinen italiaksi) koittaa, Firenzen asukkaat osallistuvat 350-vuotiaseen perinteeseen, nimeltään ”scoppio del carro” eli ”kärryn räjähdys”. Vuosisatoja vanha kärry täytetään ilotulitteilla ja vedetään Duomon eteen, missä katsojat voivat ihailla säihkyviä erikoistehosteita. Tapahtuma on merkki rauhasta ja lupaa loppuvuoteen onnea. Firenzen eteläpuolella on Panicalen kaupunki, jossa suurin juhla puolestaan alkaa päivä pääsiäisen jälkeen (sen nimi on ”Pasquetta” eli ”pikkupääsiäinen”). Paikalliset kokoontuvat vuotuiseen Ruzzolone-kilpailuun, jossa valtavia Ruzzola-juustokiekkoja pyöritetään kylän ympäri.
Puolassa
Pääsiäistä edeltävänä päivänä perheet valmistelevat ”siunausten korin”. Se täytetään värjätyillä munilla, makkaroilla, leivällä ja muilla tärkeillä ruoka-aineilla, ja viedään kirkkoon siunattavaksi. Puolalaisessa kulttuurissa paaston aika ei pääty ennen kuin pappi siunaa tämän korin. Kuten italialaiset naapurinsa, puolalaisetkin säästävät suurimman perinteensä pääsiäistä seuraavaan päivään. ”Smigus Dyngus” -juhlassa nuoret pojat yrittävät kastella tyttöjä (sekä toisiaan) vesipyssyillä, vesiämpäreillä ja millä muulla keinolla hyvänsä. Legendan mukaan tytöt, jotka kastuvat litimäriksi, menevät naimisiin vuoden sisällä.
Australiassa
Pääsiäispupu vierailee joidenkin australialaislasten luona, mutta yleisesti jäniksiä pidetään maata tuhoavana riesana. (Älä nyt, Australia – nehän ovat hellyttäviä!) Niinpä jotkut australialaiset yhdistävät pääsiäiseen erään toisen eläimen. Vuonna 1991 Anti-Rabbit Research Foundation aloitti kampanjan, jonka tavoitteena oli korvata pääsiäispupu pääsiäispussikaniinilla. Pussikaniineilla on suuret, pehmeät korvat, kuten jäniksillä, ja pitkät, hiirimäiset kuonot. Lisäksi ne ovat uhanalaisia, mistä kampanjakin ihmisiä muistutti. Pääsiäisenä järjestetään myös maan suurin vuotuinen tapahtuma, Sydney Royal Easter Show. Viljely-yhteisöt esittelevät satoaan ja eläimiään, ja kaupunkilaiset pääsevät kokemaan pienen palan maalaiselämää. Kaksiviikkoinen tapahtuma (joka kestää koko pääsiäisviikonlopun ajan) tarjoaa myös pääsyn tivolilaitteisiin sekä Sydneyn kuninkaalliseen rodeoon.
Latinalaisessa Amerikassa
Monissa latinalaisamerikkalaisissa maissa, Brasiliassa sekä tietyissä osissa Espanjaa osallistutaan Juudaksen polttamiseen. Ihmiset kyhäävät Jeesuksen pettänyttä Juudasta kuvaavan nuken (tai monta nukkea) ja polttavat sen keskeisellä paikalla. Joskus nukke myös räjäytetään ilotulitteilla.
Espanjassa
Vergesin kaupunki viettää kiirastorstaita järjestämällä Dansa de la Mort -tapahtuman (”kuoleman tanssiaiset”). Yökulkueen aikana osallistujat pukeutuvat luurangoiksi ja esittävät kohtauksia kärsimysnäytelmästä. Kulkueen viimeiset luurangot kantavat mukanaan rasiallista tuhkaa. Maan toisella puolella Almaden de la Platan asukkailla on tapana asettaa kuuluisia ihmisiä esittäviä nukkeja ympäri kaupunkia (kuten Juudaksen polttamisessa). Ne revitään ja palat heitetään ilmaan.
Isossa-Britanniassa
Monissa englantilaisissa yhteisöissä esiintyy Morris-tanssijoita. Tämä perinteinen kansantanssi juontaa juurensa keskiajalle. Miehet pukeutuvat erilaisiin asuihin, vetävät hatut päähänsä, sitovat nilkkoihinsa kelloja ja huiskuttavat nauhoilla tanssiessaan kaduilla. Uskotaan, että tanssit ajavat talven henget pois ja tuovat hyvää onnea. Toinen kuuluisa pääsiäisperinne (joka tunnetaan ympäri maailmaa) on ”egg-jarping”, jossa kaksi pelaajaa iskevät yhteen kovaksi keitettyjä kananmunia, ja voittajaksi selviää se, jonka muna säilyy ehjänä. Lajin maailmanmestaruuskisat järjestetään vuosittain Durhamin kaupungissa, Englannissa.
Kreikassa
Korfun saari on pääsiäislauantain aamuna täynnä sekamelskaa. Sen asukkaat nimittäin osallistuvat vuotuiseen ”kattiloiden viskomiseen”, joka on juuri sitä, miltä kuulostaakin. He viskelevät ikkunoistaan kattiloita, pannuja ja muita keittoastioita. Perinne merkitsee kevään alkua ja symboloi uutta satoa, joka kerätään uusiin astioihin.
Lue lisää:
