Epilepsia käsitetään usein väärin. Vaikka monet luulevatkin, että kaikki epileptiset kohtaukset ovat rajuja ja saavat henkilön kaatumaan kouristellen maahan, tämä neurologinen sairaus voi itse asiassa ilmetä monin eri tavoin.
Ley Sander, isobritannialaisen hyväntekeväisyysjärjestö Epilepsy Societyn johtava lääkäri ja University College London -oppilaitoksen neurologian professori kertoo, että vaikka kyseisenlaiset toonis-klooniset kohtaukset – joita aiemmin kutsuttiin nimellä grand mal -kohtaukset – ovat kyllä yleisiä, muitakin esiintyy. ”Erilaisia kohtauksia on itse asiassa yli 40 tyyppiä”, hän lisää. Niihin kuuluvat muun muassa poissaolokohtaukset, jolloin henkilö tuijottaa suoraan eteensä reagoimatta puhutteluun, sekä kohtaukset, joiden aikana lihakset supistelevat niin, että koko vartalo jäykistyy.
Epileptiset kohtaukset johtuvat aivojen sähköisen toiminnan häiriöistä. Ne jaetaan kahteen pääluokkaan: yleistyneisiin, jolloin häiriö koskee koko aivoja, sekä paikallisalkuisiin, jolloin häiriö on vain tietyssä osassa aivoja. Jotkut ihmiset saavat elinaikanaan vain yhden kohtauksen, jonka aiheuttaja voi olla aivosairaus, aivoinfarkti tai kasvain, mutta epilepsiadiagnoosiin tarvitaan vähintään kaksi kohtausta, jotka eivät aiheudu näistä syistä.
Viisikymmentä miljoonaa ihmistä maailmassa sairastaa epilepsiaa. Sen voi saada kuka tahansa, varsinkin, jos sitä esiintyy suvussa. Lapsilla epilepsia voi parantua iän myötä, mutta niille, jotka saavat kohtauksia vielä aikuisenakin, on tarjolla hoitovaihtoehtoja ja lääkkeitä oireiden lieventämiseksi.
”Kahdella kolmasosalla epileptikoista kohtaukset voidaan pitää kurissa lääkityksen avulla”, Sander sanoo ja selittää, että epilepsiaan on tarjolla yli kahtakymmentä eri lääkettä, joista uusimmilla on vähemmän sivuvaikutuksia. Potilailla, jotka eivät reagoi lääkehoitoon ja joilla kohtauksia aiheuttava aivojen osa pystytään paikallistamaan, leikkaus on yksi vaihtoehto. ”Epilepsy Society -järjestössä olemme ensimmäisten joukossa kartoittaneet aivoja tarkasti toiminnallisella magneettikuvauksella, mikä parantaa leikkausten turvallisuutta”, Sander kertoo. Leikkauksessa poistetaan usein osa aivojen ohimolohkosta, ja 70 prosenttia leikatuista pääsee kokonaan eroon kohtauksista. Kahdellakymmenellä prosentilla leikatuista kohtaukset vähenevät ja 10 prosenttia ei saa leikkauksesta mitään apua.
Epilepsia voi pysyä kurissa elintapoja muuttamalla
Vaikeaa epilepsiaa sairastavat saattavat saada apua vagushermostimulaattorista, Sander sanoo. Pulssia säätelevän sydämentahdistimen tavoin kaulaan asennettava implantti voi lähettää heikkoja sähköimpulsseja alkavien kohtauksien estämiseksi.
Sanderin mielestä lupaavinta epilepsian hoidossa on kuitenkin koko genomin sekvensointi. ”Vaikka se onkin vielä lapsenkengissään, olemme alkaneet löytää dna:stamme alueita, jotka ovat yhteydessä epilepsiaan, ja jotka voivat ohjata meitä oikeaan suuntaan lääkityksen valinnassa, varsinkin potilaille, joiden tauti on vaikeimmasta päästä”, hän sanoo.
Hyvä uutinen on se, että useat epilepsian muodot ovat hoidettavissa ja monet sitä sairastavat elävät normaalia elämää, Sander sanoo. Usein he voivat pitää sairauden kurissa muuttamalla elintapojaan, vaikkapa välttämällä alkoholia tai minimoimalla kohtauksia aiheuttavia tekijöitä, kuten stressiä ja unenpuutetta.
Jos näet jonkun saavan kouristuskohtauksen, Sander antaa ohjeeksi ”rauhoittele, suojaa ja soita” – yritä saada potilas rentoutumaan puhumalla rauhallisella äänellä, tue hänen päätään käsilläsi tai jollakin vaatteella ja soita apua, jos kohtaus kestää yli viisi minuuttia.
Lue lisää:
Lääkekuurin keskeyttäminen voi olla vaarallista – lue 5 esimerkkiä!
