Noin 50 miljoonaa ihmistä ympäri maailman kärsii dementiasta, ja luku tulee vain nousemaan väestön ikääntyessä. Suhteellisesti dementialuvut 65-vuotiaiden ja sitä vanhempien joukossa ovat kuitenkin laskussa. Se, että tapauksia on enemmän, johtuu siitä, että niin moni meistä elää vanhemmaksi kuin aiemmat sukupolvet. Ja mitä vanhempia olemme, sitä alttiimpia olemme saamaan iän mukanaan tuomia sairauksia.
Mitä dementia sitten on? Se on joukko oireita, jotka liitetään huomattavasti heikentyneeseenn ajatteluun, muistiin ja toimintakykyyn. Vaikka se useimmiten yhdistetään Alzheimerin tautiin, sitä voivat aiheuttaa myös muut sairaudet, kuten Parkinsonin tauti tai sydän- ja verisuonisairaudet. Vuonna 2017 The Lancet -lehdessä julkaistussa viimeaikaisten dementiatutkimusten katsauksessa tuotiin esiin seitsemän vaivaa, jotka nostavat dementiaan sairastumisen riskiä. Niitä ovat esimerkiksi korkea verenpaine, liikalihavuus, hoitamaton masennus ja hoitamaton kuulon aleneminen.
University College London -oppilaitoksen psykiatrian osaston professori Gill Livingstonilla, joka oli mukana kirjoittamassa kyseistä katsausta, on myös hyviä uutisia: jos mainittuja elintapatekijöitä muuttaa terveellisemmiksi, niihin liittyviä dementiariskejä pitäisi saada alennettua vähintään 35 prosenttia. Sekin voi olla liian varovainen arvio.
Ison-Britannian lisäksi myös Yhdysvalloissa, Tanskassa ja Ruotsissa tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että nykyään meillä on paremmat mahdollisuudet kuin koskaan ennen elää pitkään sairastumatta dementiaan. Se voi pitää paikkaansa myös sellaisten ihmisten kohdalla, joiden aivoissa on jo tapahtunut dementiaan liitettyjä fysiologisia muutoksia. Joskus kyseisiltä muutoksilta kestää vuosikymmeniä tuhota aivojen kyky muistaa, kommunikoida ja ymmärtää maailmaa. Mutta vaikka aivoissa olisi muutoksia, jotkut meistä pystyvät hämmästyttävän kauan taistelemaan dementian tuhoja vastaan.
Tässä viisi uutta tutkimustulosta, jotka osoittavat, että voit suojella aivojasi dementialta.
Perintötekijät eivät aina määrää kohtaloamme
Mikä on geenien rooli? Eikö dementiaan sairastuminen ole niiden takia joillekin ihmisille vääjäämätöntä? Niissä harvoissa Alzheimerin tautitapauksissa, joissa henkilö sairastuu 30–50-vuotiaana, syyllinen löytyy perintötekijöistä. Myöhemmällä iällä alkava dementia on aivan eri juttu.
”Yleistä perintötekijää, joka lisää Alzheimerin riskiä yli 65-vuotiailla, kutsutaan APOE 4-geeniksi”, professori Livingston sanoo.
Hän kuitenkin painottaa, etteivät kaikki kyseistä geeniä kantavat sairastu Alzheimeriin. Eikä kaikilla dementiaan sairastuneilla ole APOE 4-geeniä. Livingstonen mukaan se on syypää vain noin seitsemään prosenttiin kaikista dementiatapauksista.
Aktiiviset aivot pysyvät terveempinä
Chicagolaisessa Rushin Alzheimerin taudin keskuksessa vuodesta 1997 käynnissä ollut tutkimus on paljastanut, että ”kognitiivisen toiminnan suurempi määrä on yhteydessä aivojen parempaan toimintakykyyn”. Neurologian professori Aron Buchman viittaa kognitiivisella toiminnalla tavallisiin älyllisiin toimintoihin, kuten kirjojen lukemiseen, kirjeiden kirjoittamiseen ja säännölliseen uuden tiedon etsimiseen ja oppimiseen, esimerkiksi uuden kielen opiskeluun. Rushin tutkimus osoitti, että mitä enemmän kyseisiä harrasteita tutkimushenkilöillä vanhemmalla iällä oli, sitä vähemmän heillä esiintyi henkisten kykyjen laskua.
Tärkeä kysymys oli kuitenkin selvittämättä: pystyivätkö kyseiset henkilöt välttämään dementiaa, vaikka heidän aivoissaan oli fysiologisia muutoksia? Tutkijat saivat vastauksensa, kun kaikki tutkimushenkilöt suostuivat lahjoittamaan aivonsa tutkittaviksi kuolemansa jälkeen.
Lahjoitettujen aivojen fyysinen kunto oli sellainen, mitä 80- ja 90-vuotiaalta ja sitä vanhemmilta aivoilta saattoi odottaa, eli niissä oli myös muutoksia. Muutokset eivät kuitenkaan olleet aiheuttaneet odotetunlaista heikentymistä henkilöillä, joilla oli ollut paljon älyllistä toimintaa.
Nykyteorian mukaan syynä oli se, että kyseisillä henkilöillä oli varastossa paljon toimintakykyisiä harmaita aivosoluja, joita tutkijat kutsuvat ”kognitiiviseksi reserviksi”. Ne kompensoivat iän mukanaan tuomia muutoksia.
Mutta mitä, jos kyse ei ole pelkästään aivojen sisältämästä reservistä? Entä, jos aivoissa syntyy kokonaan uusia aivosoluja korvaamaan tuhoutuneita soluja?
Cell-lehden toukokuun 2019 numerossa julkaistun tutkimuksen mukaan 79–99-vuotiaina kuolleiden henkilöiden lahjoitetut aivot olivat todistetusti kasvattaneet uusia neuroneita koko elämän ajan, myös pitkälti yli 90-vuotiaina. Mitä enemmän kognitiivista toimintaa oli elämän loppupuolella, sitä enemmän aivot olivat kasvattaneet uusia neuroneita, oli aivoissa muutoksia tai ei.
Voisiko elintavoilla olla vaikutusta solujen kasvuun? Siihen tarvitaan enemmän tutkimusta, mutta ajatus on varsin kiehtova.
Aivot terveeksi syömällä terveellisesti
Vuonna 2006 julkaistun tutkimuksen mukaan pelkästään noudattamalla välimerellistä ruokavaliota, johon kuuluu paljon täysjyvätuotteita, hedelmiä, kasviksia, oliiviöljyä ja kalaa ja vain vähän lihaa ja makeisia, Alzheimerin riskiä voi laskea jopa 40 prosentilla.
Nykyään tutkijat ovat askelta pidemmällä, ja ruokavalion yhteys dementiaan on vahvistettu. Tutkijat ovat kehittäneet niin kutsutun MIND-ruokavalion, jonka tarkoituksena on nimenomaan vahvistaa aivojen terveyttä. MIND-ruokavalio on yhdistelmä välimerellistä ja DASH-ruokavaliota.
Viimeksi mainittu rajoittaa makeisten, puhdistetun viljan, paistetun ruoan, pikaruoan, punaisen lihan, voin ja juuston saantia. Niiden yhdistelmän on nyt todistettu vähentävän kognitiivisten toimintojen alenemista noin 50 prosentilla.
Uusin tutkimus, joka julkaistiin viime vuonna Neurology-lehdessä paljasti, että monipuolinen ja terveellinen ruokavalio on avainasemassa kognitiivisten toimintojen alenemisen hidastamisessa. Tutkimuksen pääkirjoittaja on Pauline Croll Erasmus-yliopiston sairaalasta Rotterdamista, Hollannista. Hän uskoo, että jos keskittyy liian tiukasti tiettyihin ruokiin, isompi kuva voi jäädä näkemättä.
”Teimme lisäanalyysin, jossa selvitimme, voiko yksi ruoka-aine ylläpitää koko ruokavalion terveysvaikutusta. Niin ei ollut, vaan siihen tarvitaan kokonaisvaltaisesti terveellinen ruokavalio.”
Vanhemmilla ihmisillä, jotka söivät kaikista terveellisimmin, oli isommat, ja sitä kautta terveemmät aivot. Sillä, noudattivatko he hollantilaisten ravitsemusohjeistuksia, välimerellistä ruokavaliota tai muita terveellisiksi tunnustettuja ruokailutottumuksia, ei ollut merkitystä. Kaikissa terveellisissä ruokavalioissa painotetaan yhtä lailla kasvipohjaisten ruokien suosimista sekä prosessoitujen ruokien välttämistä.
9 parasta ruokatottumusta aivojen suojelemiseen Alzheimerin taudilta
Liikunta on paras puolustus
Tutkimuksissa on jo todettu, että henkilöillä, jotka noudattavat välimerellistä ruokavaliota ja liikkuvat säännöllisesti, on jopa 67 prosenttia alhaisempi riski sairastua dementiaan. Tuoreimman tutkimuksen mukaan liikunnan vaikutus voi olla vieläkin lupaavampi.
Rushin Alzheimerin taudin keskus on vuodesta 1994 seurannut vanhuksista koostuvaa ryhmää yrittäessään selvittää niitä tekijöitä, joiden avulla jotkut säilyttävät kognitiivisen terveyden, kun se toisilla heikentyy. Tutkittavien keski-ikä heidän liittyessään tutkimukseen on hieman yli 80 vuotta. Ryhmään on liittynyt uusi henkilö aina jonkun menehdyttyä.
”Vuonna 2005 aloimme käyttää ranneketta, joka mittasi fyysistä aktiivisuutta”, professori Buchman Rushista sanoo. Rannekkeet mittasivat kaiken lattian lakaisusta ja puutarhatöistä varsinaiseen liikuntaan, kuten pyöräilyyn.
”Huomasimme, että henkilöillä, jotka liikkuivat enemmän, dementiaan sairastumisen riski oli pienempi. Ajan myötä myös heidän kognitiivisten kykyjensä aleneminen oli hitaampaa.” Tutkimus jatkuu edelleen.
Kun tutkimushenkilöt kuolivat ja lahjoittivat aivonsa tutkittaviksi, tutkijat huomasivat, että älyllisiä harrasteita ylläpitäneiden henkilöiden tavoin myös liikuntaa harrastaneet pystyivät vastustamaan kognitiivista heikentymistä. ”Kognitiivisia toimintoja parantavan fyysisen aktiivisuuden hyödyt pysyivät, vaikka aivoista mitattiin muutoksia”, professori Buchman sanoo.
Koska Rushin tutkimukseen osallistujat ovat noin kahdeksankymppisiä, se ei kerro, missä iässä liikunta pitäisi aloittaa hyötyjen saamiseksi. Nyt on kuitenkin osoitettu, että minkäikäisenä hyvänsä aloitettu liikunta näyttää auttavan.
Neurology-lehdessä joulukuussa 2018 julkaistussa tutkimuksessa tutkittiin vanhuksia, jotka kärsivät sellaisista ajattelun ongelmista, jotka eivät olleet vielä edenneet dementiaksi. Tutkimushenkilöistä ne, jotka alkoivat harrastaa aerobista liikuntaa 35 minuuttia kolmesti viikossa kuuden kuukauden ajan, pystyivät paremmin keskittymään, suunnittelemaan ja toteuttamaan joitakin kognitiivisia tehtäviä.
Hyväksi sydämelle, hyväksi aivoille
Useat tutkimukset ovat löytäneet yhteyden dementian sekä diabeteksen, liikalihavuuden, korkean kolesterolin, eteisvärinän ja korkean verenpaineen välille. Kaikki sairaudet, jotka huonontavat sydämen terveyttä, tuovat mukanaan riskin myös kognitiivisia toimintoja ajatellen.
”Se, mikä on hyväksi sydämelle, on hyväksi myös aivoille”, Erasmus yliopiston sairaalan lääkäri Silvan Licher sanoo. ”Siitä meidän pitäisi kertoa enemmän.” Sydämen terveyttä parantavat ruokavalio- ja liikuntasuositukset ovat pitkälti samat myös aivojen terveydelle.
Sinulla, minulla ja meillä kaikilla on ikään katsomatta kyky tehdä pieniä muutoksia, jotka voivat parantaa mahdollisuuksiamme elää ilman dementiaa loppuun saakka.
Lue lisää:
Ero dementian ja Alzheimerin välillä
Aivohalvaus – tunnista oireet
8 dementiaa muistuttavaa oiretta, jotka saattavat olla hoidettavissa