Previous slide
Next slide

12 hauskaa faktaa syyspäiväntasauksesta

syksy
Facebook
Twitter
WhatsApp
Pinterest
Email
Tulosta
Kirjoittanut: Krista Carothers
Oletko valmis vetämään lisää kerroksia yllesi? Lue yllättäviä faktoja vuodenajasta, joka tietää paluuta kouluun, kypsiä omenoita sekä läjäpäin värikkäitä lehtiä.

 

Syyspäiväntasaus 2018

Tänä vuonna syksyn ensimmäinen päivä on pohjoisella pallonpuoliskolla 23. syyskuuta. Aurinko siirtyy päiväntasaajan yli eteläiselle pallonpuoliskolle. Sitä seuraavien kuuden kuukauden ajan pohjoinen pallonpuolisko saa tähdeltämme vähemmän suoraa auringonvaloa, ja sää muuttuu päivä päivältä viileämmäksi.
 

Mikä on päiväntasaus?

Latinankielinen sana ’equinox’ merkitsee ”saman pituista yötä”, ja tuona päivämääränä useimmissa paikoissa ympäri maapalloa päivä ja yö ovat suurin piirtein yhtä pitkät. Kesäpäiväntasauksen aikaan päivät ovat pohjoisella pallonpuoliskolla pisimmillään (aurinko ei napa-alueilla laske jopa kokonaiseen vuorokauteen), ja talvipäiväntasauksen pitkinä, synkkinä öinä aurinko ei napa-alueilla nouse ollenkaan. Syyspäiväntasaus taas sattuu tasan näiden kahden päiväntasauksen väliin.
 

Päivä ja yö eivät ole täysin yhtä pitkät päiväntasauksen aikana

Syyspäiväntasauksen aikana auringon keskus viipyy horisontin yläpuolella tasan 12 tuntia. Me kuitenkin katsomme auringon nousevan, kun sen reuna nousee näkyviin, ja se taas voi tapahtua muutamaa minuuttia ennen kuin sen keskus ilmestyy näkyviin. Kun auringon keskus on illalla laskenut horisontin taakse, aurinko katoaa kokonaan vasta muutamaa minuuttia myöhemmin. Timeanddate.com-sivusto kertoo myös, että kun auringonlaskun ensimmäisinä ja viimeisinä hetkinä näemme vain pienen osan aurinkoa, näkyvissä onkin Maan ilmakehän taittama kuvastuma – ilmakehä nimittäin taivuttaa valoa ympärillämme jo ennen kuin Maa on kääntynyt niin paljon, että auringon reuna nousee horisontin yläpuolelle.
 

Vuodenajat johtuvat Maan kallistuskulmasta

Maapallon akseli on 23,5 asteen kulmassa, joten se ei ole täysin suora suhteessa auringon ympäri kulkemaamme kiertorataan. Näin kallistuva planeetta aiheuttaa meidän vuodenaikamme – pohjoisella pallonpuoliskolla Maan ylempi puolisko osoittaa kesällä kohti aurinkoa. Syksyn ensimmäisenä päivänä puolestaan maapallo on kääntyneenä niin, että aurinko osoittaa suoraan sen kylkeen, eikä niinkään sen ylä- tai alaosaan.
 

Aurinko kulkee etelään

Päiväntasauksen hetkellä, kun auringon säteet keskittyvät maapallon kylkeen, aurinko on suoraan päiväntasaajan yläpuolella. Pohjoisen pallonpuoliskon syksy alkaa, kun maapallo etenee vain hieman pidemmälle kiertoradallaan, ja auringon säteily keskittyy enemmän eteläiselle pallonpuoliskolle (jolla alkaa kevät) ja kylvettää planeetan eteläistä puoliskoa runsaassa valossa aina maaliskuussa tapahtuvaan päiväntasaukseen asti.
 

Muillakin planeetoilla on päiväntasauksia

Muutamalla planeetalla on akseli, joka ei ole kallistunut – Venus ja Jupiter kääntyvät akseleilla, jotka ovat miltei tismalleen kohtisuorassa suhteessa niiden kiertorataan auringon ympäri. Niinpä niiden vuodenajoissa tapahtuu vain vähän muutoksia vuoden kuluessa (kun ne tekevät kokonaisen kierroksen auringon ympäri). Uranuksella taas on suuri kallistuskulma – 98 astetta. Se merkitsee, että planeetta on käytännössä kyljellään kiertäessään aurinkoa. Lisäksi yksi kierros auringon ympäri kestää Uranukselta 84 Maan vuotta, joten sillä tapahtuu päiväntasaus (kun aurinko loistaa sen päiväntasaajalle eikä jommallekummalle puoliskolle) joka 42. vuosi.
 

Temppuja kananmunilla

Pitkään kerrotun tarinan mukaan kananmunan saa seisomaan pystyssä syksyn ensimmäisenä päivänä auringon epätavallisen painovoiman takia. Miami Herald -lehden mukaan tuona erityisenä päivänä myös luudat pysyvät pystyssä. Itse asiassa kananmunat (sekä luudat) voi saada pysymään pystyssä sekä syksyn ensimmäisenä päivänä että minä tahansa päivänä. Astronomi nimeltään Frank Ghigo testasi teoriaa ja julkaisi vuonna 1987 tutkimusartikkelin, jonka mukaan tietyt kananmunat vain pysyvät pystyssä muita helpommin.
 

Se voi häiritä satelliittien kommunikaatiota

Vaikka munien käytös ei juurikaan muutu syksyn ensimmäisenä päivänä, jotkut satelliitit ovat alttiita häiriöille. Monet niistä kiertävät maapallon päiväntasaajan ympäri, ja kun aurinko paistaa suoraan niitä kohti päiväntasaajalla, epätavallisen suuri määrä auringon säteilyä voi saada internet-yhteydet hidastumaan ja radiot kohisemaan, kertoo National Geographic. Näitä ”aurinko-katkoksia” voi sattua myös päiväntasausta edeltäviä ja seuraavina päivinä, ja ne kestävät yleensä vain muutaman minuutin.
 

’Autumn’ vai ’fall’?

Miksi kurpitsan värisellä vuodenajalla on englannin kielessä kaksi nimeä, ja onko yksi toista pätevämpi? Sana ’autumn’ tulee latinasta ja sitä alettiin käyttää Englannissa 1300-luvulla. Ihmiset viittasivat samaan vuodenaikaan myös ”putoavien lehtien kautena”, ja lause lyhennettiin muotoon ’fall’ (putoaminen) 1600-luvun kieppeillä. Pari sataa vuotta myöhemmin virallisista asiakirjoista paljastuu, että sanasta ’fall’ on tullut suositumpi Yhdysvalloissa ja että ’autumn’ on edelleen laajemmassa käytössä Englannissa. Kukaan ei kuitenkaan tiedä miksi.
 

Maya-astronomit juhlivat päiväntasausta

Syksyn ensimmäinen päivä ei ole nykypäivänä synnyttänyt kevät- tai kesäpäivänseisausten vertaisia juhlallisuuksia, mutta muinainen maya-kansa osasi viettää sitä näyttävästi: Jukatanin niemimaalla sijaitsevalla Chichén Itzálla seisovassa Kukulcánin pyramidissa (joka tunnetaan myös nimellä El Castillo) on 365 askelmaa – yksi vuoden jokaistä päivää kohden. Syys- ja kevätpäiväntasauksen aikana pyramidin pintaan ilmestyy varjo, joka näyttää portaita pitkin pyramidin juurella olevaa kivipäätä kohti laskeutuvalta käärmeeltä.
 

Myös muinaiset egyptiläiset astronomit saattoivat seurata auringon liikkeitä

Gizan pyramidin seinämät osoittavat lähes täydellisesti pohjoiseen, etelään, itään ja länteen, ja Khefrenin pyramidin sekä Dahshurin punaisen pyramidin suunta on myös hyvin lähellä sitä. Tutkijat ovat kyenneet vain luomaan teorioita siitä, miten pyramidien rakentajat kykenivät tällaiseen tarkkuuteen 4 000 vuotta sitten. Insinööri nimeltään Glen Dash julkaisi Journal of Ancient Egyptian Architecturessa vastikään tutkimusartikkelin, jonka mukaan pyramidien suunnittelijat pystyivät syyspäiväntasauksen aikana merkitsemään lähes täydellisen, idästä länteen kulkevan linjan seuraamalla maanmittaajien käyttämän gnomon-tangon heittämää varjoa. Dashin teoria selittäisi, miksi kukin pyramidi poikkeaa täydellisestä asennosta vain häviävän vähän – ja miksi suunta poikkeaa aina vastapäivään. Dash testasi tekniikkaa kotonaan ja sai aikaan linjan, joka toisti virheen lähes täydellisesti.
 

Ranskan suuri vallankumous tapahtui uuden vuoden päivänä

Kun väkijoukot olivat tunkeutuneet Bastiljiin, ja ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistus oli saatu äänestettyä läpi, ranskalaiset vallankumoukselliset yrittivät tehdä radikaaleja muutoksia yhteiskunnan jokapäiväiseen toimintaan. He halusivat toimivampia järjestelmiä, jotka eivät olleet riippuvaisia kristillisistä perinteistä. Niinpä he ottivat käyttöön metrijärjestelmän, alkoivat hajottaa kiloja ja metrejä desimaalien avulla (korvaten samalla vakioimattomat mittajärjestelmät, jotka tekivät kaupasta tehotonta), ja vuonna 1793 he ryhtyivät käyttämään vallankumouskalenteria, joka jakoi kunkin 12 kuukaudesta kolmeen kymmenpäiväiseen viikkoon. He siirsivät vuoden alkamispäivää taaksepäin 22. päivään syyskuuta, Ranskan itsenäisyysjulistusta seuranneeseen päivään, sillä tuon ensimmäisen vuoden oli tarkoitus olla uuden kauden ”vuosi yksi”. Napoleon otti maassa käyttöön gregoriaanisen kalenterin jälleen vuonna 1806.

Lue lisää:

Horoskooppimerkit joiden ei pitäisi lyöttäytyä yhteen 

Näin syntymäkuukautesi vaikuttaa terveyteesi

Mitä syntymäpäiväsi kertoo luonteestasi