Katsot ihmisiä suoraan silmiin
Sen sijaan: Käännä katseesi pois.
Miksi: Meille on kerrottu, että suora katsekontakti viestii rehellisyydestä, mutta jos yrität taivutella ystävääsi kokeilemaan vaikkapa laskuvarjohyppyä, käännä katseesi pois. Tuoreessa tutkimuksessa, jossa tutkijat käyttivät katsetta seuraavaa teknologiaa, todettiin, että testihenkilöiden käytökseen vaikuttivat vähiten puhujat, jotka käyttivät eniten katsekontaktia. Se tuntui tepsivän vain, jos yleisö oli jo samaa mieltä puhujan kanssa. ”Katsekontakti voi lähettää hyvin erilaisia viestejä, ihastuksesta ja kiinnostuksesta aggressioon ja haluun pelotella muita,” sanoo tutkimuksen johtaja Frances Chen, psykologian apulaisprofessori Brittiläisen Kolumbian yliopistosta. Ennakoidaksesi reaktioita ajattele yleisöäsi ja keskustelun sävyä: Ystävällisissä tilanteissa katsekontakti voi yhdistää ihmisiä. Ristiriitaisissa tilanteissa sitä voidaan pitää dominoivana.
Tallennat elämäsi Instagramiin
Sen sijaan: Laske kamera pois käsistäsi.
Miksi: Kun napsit kuvia tallentaaksesi muistoja, saatat itse asiassa estää itseäsi kokemasta noita hetkiä kunnolla ja vähentää niistä jäävää muistijälkeä, toteaa Connecticutin Fairfieldin yliopistossa tehty tutkimus. Museossa olevia testihenkilöitä pyydettiin huomioimaan tiettyjä esineitä joko kuvaamalla tai vain tarkkailemalla niitä. Seuraavana päivänä kuvia ottaneet henkilöt muistivat esineet huonommin, eivätkä kyenneet kertomaan yksityiskohtaisia muistoja. ”Kun painamme nappia ja otamme kuvan, luulemme, että se riittää ja siirrymme jo seuraavaan. Emme prosessoi näkemäämme tavalla, joka vahvistaisi muistoa,” sanoo tutkimuksen suunnittelija Linda Henkel, psykologian professori Fairfieldin yliopistosta.
Toistelet sanaa ”minä”
Sen sijaan: Ajattele myös muita.
Miksi: Saatat olettaa, että ”minää” toistelevilla ihmisillä on terve itsetunto. Austinissa sijaitsevan Texasin yliopiston tutkijat tekivät vastikään viisi keskusteluihin sekä sähköposteihin keskittyvää tutkimusta. Niissä todettiin, että usein itsensä mainitsevat ihmiset olivat epävarmempia kuin ne, jotka käyttivät sanaa ”minä” harvemmin. Selitys: ”Pronominit [minä, sinä, me …] heijastavat sitä, kehen me todella kiinnitämme huomiota,” sanoo tutkimuksen suunnittelija James Pennebaker, joka toimii psykologian professorina Texasin yliopistossa. ”Minä”-sanan käyttäjät saattavat katsoa sisäänpäin, koska ovat itsetietoisia, epävarmoja ja arkoja ihmisten suhteen. Itsevarmempi väki, joka käyttää useammin sanoja ”sinä” sekä ”te”, suuntaa suurimman osan huomiostaan ympärillään olevaan maailmaan ja yrittää saada myönteistä palautetta.
Suunnittelet terveellistä ruokavaliota
Sen sijaan: Sitoudu rutiiniin.
Miksi: 50 eri tutkimuksesta tehty analyysi näyttää, että jos ajattelet ruokaasi liikaa, saatat vaarantaa tavoitteesi. Mitä enemmän harkitsemme valintojamme, sitä helpompi meidän on keksiä syitä, joiden vuoksi ”ansaitsemme” hylätä suunnitelmamme, sanoo tutkimuksen suunnittelija Jessie de Witt Huberts, väitöskirjaansa kirjoittava psykologian tutkija Utrechtin yliopistosta, Alankomaista. ”Mitä tulee ruokaan ja liikuntaan, ihmisten hyvillä aikeilla näyttää olevan huono vaikutus heidän nykyiseen syömiskäyttäytymiseensä,” hän jatkaa. ”Ihmiset syövät todennäköisemmin epäterveellisiä välipaloja, jos he aikovat mennä salille myöhemmin samana päivänä.” Mikä siis toimii parhaiten? Sitoudu rutiiniin, joka sopii elämääsi (syö vaikkapa joka päivä sama terveellinen aamupala tai kävele töihin). Pidä siitä kiinni ja ajattele tai muuta sitä mahdollisimman vähän.
Elät nykyhetkessä
Sen sijaan: Heittäydy nostalgiseksi.
Miksi: Perinteisen viisauden mukaan menneessä ei saa elää. Southamptonin yliopistossa, Isossa-Britanniassa, tehdyn tutkimuksen mukaan nostalgian tunteet ja kauan sitten tapahtuneiden asioiden muisteleminen saattavat kuitenkin kasvattaa optimismia tulevaisuutta kohtaan. Miten mennyt ja tuleva liittyvät yhteen mielessämme? Nostalgiset muistot saavat meidät tuntemaan yhteyttä muihin ihmisiin, selittää tutkimuksen suunnitteluja Wing-Yee Cheung. ”Huomasimme tutkimuksessamme, että nostalgia lisäsi ensin sosiaalisen yhteyden tuntua. Se kohotti itsetuntoa, joka puolestaan kasvatti optimismia.” Kun siis muistelet, miten olit käsikkäin sen söpön pojan kanssa yläasteen rusettiluistelubileissä, osaat suhtautua menneeseen hyvin, arvostaa itseäsi enemmän, ja nähdä tulevaisuudessa toivoa.
Käännät tilanteen voitoksi
Sen sijaan: Korjaa ongelma.
Miksi: Eräs taito, jonka monet onnelliset ihmiset ovat hioneet huippuunsa, on “kognitiivinen uudelleenarviointi”— kyky muuntaa jotakin tilannetta koskevat ajatuksemme niin, että se tuntuu meistä paremmalta. Se toimii hienosti tietyissä tilanteissa, joissa tapahtumien lopputulokseen ei juuri voi vaikuttaa. Tuoreessa tutkimuksessa kuitenkin todettiin, että kun sitä sovelletaan tilanteisiin, joita on mahdollista muuttaa, tuloksena voi olla enemmän stressiä tai masennusta. Miksi? Koska se estää ihmisiä korjaamasta ongelmaa, sanoo Allison Troy, psykologian apulaisprofessori Franklin & Marshal Collegesta, Pennsylvanian Lancasterista. Kuvittele, että suhteesi on kariutunut osittain vastuuttoman tuhlailusi takia. Jos kognitiivinen uudelleenarviointi saa sinut tuntemaan, ettet toimi väärin, et todennäköisesti opi elämään oman budjettisi rajoissa. Jos lohdutat itseäsi liikaa, voi seuraus olla tuhoisa.
Luot tunnelmavalaistuksen
Sen sijaan: Valitse kirkkaat valot.
Miksi: Jos himmennät valoja luodaksesi romanttista tunnelmaa — tai tehdäksesi itsestäsi viehättävämmän — tiedossa saattaa olla tylsä ilta. Toronto Scarborough’n ja Northwestern-yliopiston tutkijat totesivat vastikään, että kirkkaammat valot korostavat minkä tahansa tilanteen ja kaikenlaisten tunteiden voimaa — olivatpa ne myönteisiä tai kielteisiä. Testihenkilöt ottivat osaa erilaisiin kokeisiin, joihin kuului kanasiipikastikkeen maistelua miedoimmasta voimakkaimpaan, suhtautumista kielteisiin ja myönteisiin sanoihin, sekä naisten ulkonäön arvioimista ensin kirkkaasti ja sitten himmeästi valaistussa huoneessa. Kirkkaassa huoneessa olleet henkilöt valitsivat voimakkaamman kastikkeen, reagoivat kielteisemmin tai myönteisemmin vihjaileviin sanoihin, ja pitivät naisia huomattavasti viehättävämpinä kuin hämärämmissä huoneissa olleet henkilöt. Vaikka reaktion tarkkaa mekanismia ei tunneta, Alison Jing Xu, johtamisen apulaisprofessori Toronto Scarborogh’n yliopistosta sanoo, että kirkkaat valot saattavat herkistää tunnejärjestelmäämme, koska koemme ne kuumuutena, jonka taas tiedetään herkistävän tunteita.
Ole oman onnesi seppä – 8 tapaa tehdä elämästä parempaa
Anna anteeksi – ja parane
Kuusi tapaa löytää onni
